EMMIN TARINA
Rakkaasta harrastuksesta työ, eräopaskoulutus osoittautuikin odotettua antoisammaksi
Oli viimeinen hakupäivä Kiljavan opiston erä- ja luonto-oppaan koulutukseen 2017-2018, kun opisto tuli 32-vuotiaalle Emmi Kairemalle vastaan sosiaalisessa mediassa. Tutkinnon suorittaminen oli ollut mielessä jo pitkään, joten Kairema päätti hakea.
Luonnossa työskentely on Kairemalle entuudestaan tuttua. Hän on vetänyt nuorille leirejä niin partion kuin lähihoitajan työnsä puolesta sekä toiminut apuoppaana. Kairemalla on myös oma rekikoirasafareita tarjoava yritys. Opiskelemaan hän lähti lähinnä saadakseen muodollisen pätevyyden töihin, joita jo teki.
Nykypäivänä ei voi vain sanoa, että osaan ja olen tehnyt. On paljon vakuuttavampaa kertoa, että olen erä- ja luonto-opas, Kairema selittää.
Koulutus on kuitenkin onnistunut ylittämään Kaireman odotukset jo muutamassa kuukaudessa. Opiskelu on ollut todella antoisaa ja paljon monipuolisempaa kuin ajattelin. Meillä on aivan huippukouluttajat ja täällä on mahdollisuudet kokeilla melkein mitä vaan, Kairema kehuu.
Kairema odottaa innolla muun muassa seuraavaksi edessä olevia hiihtovaelluksia. Metsästystä harrastava Kairema on utelias näkemään myös, millaista yhteistyötä syntyy muiden lajia harrastavien opiskelijoiden kanssa. Parasta opiskelussa ovatkin olleet juuri luokkakaverit.
Toistaiseksi myös sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä Kairema haaveilee, että rakas harrastus tarjoaisi hänelle tulevaisuudessa kokopäiväisen työn. Hänen suurin unelmansa on kuitenkin, että hän voisi metsässä työskentelyn sijaan tehdä töitä metsälle.
Haaveilen siitä, että voisin tehdä pelkästään hyväntekeväisyyttä. Istutella ja hoitaa metsiä, hoitaa riistaa ja sen sellaista, Kairema maalailee.
Kunnes unelma toteutuu, Kairema vie asiakkaita metsään. Parhaimmillaan joku heistä saa aivan ennen kokemattoman luontoelämyksen ja muistaa sen loppuelämänsä.
Jutun kirjoittaja Anna Wilkman opiskelee journalismia Voionmaan koulutuskeskuksessa, joka on osa Kiljavan opistoa. Juttu kirjoitettu 12/2017.
PIETAN TARINA
Luonnonlapsi eräoppaana
Pieta Piiroinen, 27, opiskelee eräoppaaksi Kiljavan opistossa. Opisto sijaitsee luonnon keskellä Nurmijärvellä. Kiljavan opisto on kansanopisto, jonka koulutustarjontaan kuuluu eri ammattitutkintoja, kuten eräoppaan ammattitutkinto, matkailualan ammattitutkinto, media- ja rakennusalan ammattitutkintoja.
Luonnonlapseksi itseään kuvaileva Piiroinen kertoo luonnon aina kiinnostaneen häntä. Piiroinen on entiseltä ammatiltaan graafinen suunnittelija, ja haluaakin vastapainoa tälle työlle.
– Olen perhokalastusharrastaja ja haluan sen osaksi ammattiani.
Kiljavan opistolla eräoppaan tutkintoon kuuluu erillinen yrittäjäkurssi. Piiroinen valitsi Kiljavan opiston, koska se tarjoaa apua yritystoiminnan aloittamiseen.
-Kiljavan opistolta saa eniten yrityspuoleen sekä asiakaspalvelussa toimimiseen apua
Eräoppaan koulutus kestää kymmenen kuukautta, elokuusta kesäkuuhun.
– Vajaa vuoden koulutus on minulle kuin oikotie onneen ammattikorkeakouluihin verrattuna, sillä en ole opiskelijatyyppiä.
Piiroinen kertoo päivien koostuvan suoraan koulussa olemisesta ja retkien suunnittelusta.
-Täällä pääsee kokeilemaan kaikkea uutta ja olemaan luonnossa, mutta täällä on myös tosi kiireistä
Piiroinen kertoo suunnitelmansa tulevaisuuteen liittyvän hänen kalastusharrastukseen.
-En itseasiassa aivan peruseräoppaana tule työskentelemään, vaan suuntaudun enemmän kalastusmatkailuun
Piiroinen hakee opistolta apua yrityksen perustamiseen, asiakaspalveluun ja ryhmän kanssa toimimiseen.
– Toivon, että tämä veisi minua uusiin paikkoihin, ulkomaille tai Lappiin, mutta ei täysipäiväisesti. Haluaisin tehdä tämän parissa siistejä projekteja.
Jutun kirjoittaja Sanna Erkkilä opiskelee journalismia Voionmaan koulutuskeskuksessa, joka on osa Kiljavan opistoa. Juttu on kirjoitettu 12/2017.
JUSSIN TARINA
Atlantin yli metsän poluille
Jussi Aropaltio, 47, opiskelee Kiljavan opistossa erä- ja luonto-oppaaksi. Hän kertoi miettineensä, että jos sitä vielä jotain elämässään aikoo tehdä niin nyt sitten viimeistään. Ajatus eräopaskoulutuksesta kumpusi kiinnostuksesta Suomen luontoon.
Aluksi mies ei osannut tehdä tarkempia suunnitelmia, kuin että pitää ainakin välivuoden työelämästä. Koulutuksen myötä ajatus eräopastelusta työnä on kuitenkin kehittynyt.
-Mahdollisesti kausiluonteisesti tai miksei ympäri vuodenkin, hän sanoo.
Lappi, saaristo ja meri on Aropaltion sydäntä lähellä, jos pitää miettiä missä sitä mieluiten eräopastelisi. Tai retkeilisi ylipäätään.
Kysymystä siitä voisiko oikein asua metsän keskellä, hän jää pohtimaan ja hymyilee ajatuksilleen.
-Tykkään erämaista, mutta vähän ’luksustakin’ pitää olla. Että sellainen kurjuuden maksimointi ei ehkä kuulu ajatuksiin.
Oman elämän mieleen jääneimpiä retkikokemuksia mies kertoo olleen Kuolan niemimaa Luoteis-Venäjällä. Hän tykkää paikoista, jotka eivät ole tupaten täynnä muita ihmisiä. Sitten oli Atlantin yli purjehdus purjeveneellä, jossa hän toimi kipparina.
-Se oli hienoin retki ehkä ikinä.
Koulun puitteissa eräilystä metsään on tullut uusi suhde ja se on ollut mielekästä. Aropaltio ei koe olleensa mikään luontohörhö ikinä, mutta sellainen huoli on kasvanut, että luonto ja maapallo säilyisivät jälkipolville.
-Sen eteen olen valmis tekeen töitä, mies toteaa.
Jutun kirjoittaja Maria Suksi opiskelee journalismia Voionmaan koulutuskeskuksessa, joka on osa Kiljavan opistoa. Juttu kirjoitettu 12/2017
MARIN TARINA
Kiljavalta ainekset eräoppaana toimimiseen
Mari Kajasvirta Espoosta opiskelee eräoppaaksi Kiljavan opistossa Nurmijärvellä. Koulutus kestää 10 kuukautta ja opintojen aikana on tarkoitus suorittaa erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto.
– Luonto on ollut aina lähellä minun sydäntäni, mutta nyt aikuisella iällä ajattelin tehdä asialle jotain. Työskentelen ravintola- ja hotellialalla tällä hetkellä. Jonakin päivänä haaveenani on yhdistää rakas luonto sekä toimeentulo, kertoo Kajasvirta.
Tulevaisuudessa Kajasvirta haluaisi mahdollisesti yhdistää nykyisen ammattinsa sekä eräopaskoulutuksesta saadut taitonsa.
– Yli 20 vuotta olen viettänyt ravintola-alalla, joten ehkä on aika katsella hieman jotain muutakin työtä. Parhaimmillaan nämä kaksi ammattia voisi yhdistää.
Juuri Nurmijärvellä sijaitsevan Kiljavan opiston Kajasvirta löysi selailemalla eri koulutusvaihtoehtoja netissä.
– Surffailin netissä ja Kiljavan opisto tuli heti ensimmäisenä vastaan. Katselin myös muita vaihtoehtoja, mutta kävin Kiljavalla toissa vuonna infotilaisuudessa ja siitä sitten ajatus lähti.
Kajasvirran mukaan koulupäivät Kiljavalla ovat hyvin monipuolisia. He liikkuvat paljon luonnossa, opiskelevat teoriaa tunneilla, kalastavat, harjoittelevat muun muassa jousiammuntaa sekä voivat käydä esimerkiksi viikon telttaretkellä Nuuksiossa. Lisäksi opiskelijat tutustuvat eri eläimiin ja luonnon monimuotoisiin mahdollisuuksiin.
– Meillä on ollut täällä todella vauhdikas syksy ja olemme ottaneet pintaraapaisun eri osa-alueisiin. Ammatillisesti mieluisinta asiaa ei ole vielä löytynyt, mutta ravintola-alan yhdistäminen luontoon on se, joka minua houkuttelisi.
Tällä hetkellä Kajasvirrasta tuntuu siltä, että tämä on juuri se ammatti jota hän haluaa jatkossa harjoittaa.
– Unelmani olisi harjoittaa sellaista ammattia, joka tekee minut onnelliseksi, mutta takaisi myös toimeentulon. Ja tällä hetkellä tämä tuntuu juuri siltä, iloitsee Mari Kajasvirta.
Jutun kirjoittaja Linda Lähdeniemi opiskelee journalismia Voionmaan koulutuskeskuksessa, joka on osa Kiljavan opistoa. Juttu kirjoitettu 12/2017.