Teksti ja kuvat: Markku Eilola-Jokivirta
Alustatalous terminä kuvaa tavaroiden ja palveluiden ostamista tai myymistä internetissä. Tunnetuimpia alustataloudessa toimivia yrityksiä Suomessa ovat tori.fi, huuto.net, Airbnb, Uber ja Wolt. Alustataloudessa toimivien yritysten tavoitteena on maksimoida liikevoitto, toisin kuin jakamistaloudessa.
Jakamistalouden tavoitteena ei ole lisäarvon kasvattaminen, vaan jakamistaloudessa vajaakäytössä oleva resurssin vaihtaminen rahalliseen korvaukseen tai palveluun. Käyttämällä alustataloudesta termiä jakamistalous luodaan väärä kuva yhteisöllisyydestä ja kierrätyksestä – tavaroiden jakamisesta. Alustataloudessa pyritään tuotteelle saamaan aina mahdollisimman suuri lisäarvo eli voitto.
Ostetaan, myydään, vaihdetaan, annetaan
Tori.fi ja huuto.net tarjoavat alustan, jossa myydään tarpeettomaksi jääneitä käyttötavaroita. Asiakkaille alustan käyttäminen on pääosin maksutonta. Alustojen toiminta rahoitetaan pääosin mainoksilla, mutta ne voivat periä myös välityspalkkiota toteutuneista kaupoista. Myytävän tuotteen sijoittaminen sivustolle on yhtä tärkeää kuin myymälässä, ja myyjä voi ostaa ilmoitukselleen paremmin näkyvän paikan sivustolta.
Internetin myyntipalstoilta löytää helposti ammattimaisesti toimivia myyjiä, kun sama ilmoitus on usealla palstalla eri nimellä. Omia käyttötavaroita voi myydä viidentuhannen euron edestä ilman veroseuraamuksia. Kuinka paljon alustoilla on ammattimaisia myyjiä ja millaisia summia myynnistä syntyy, on vaikea selvittää.
Majoitusta tarjolla
Vuonna 2008 Yhdysvalloissa perustettu Airbnb toimii tällä hetkellä lähes kahdessasadassa maassa. se on tällä hetkellä maailman suurin majoitusta tarjoava yritys ilman, että se omistaa yhtään kiinteistöä. Airbnb tarjoaa majoitusta asiakkaidensa omistamissa huoneistoissa. Toiminta perustuu yhteystietojen välittämiseen majoitusta tarvitsevan ja vuokraajan välillä, Airbnb:n perii välittämistään maksuista 3-5 prosentin välityspalkkion.
Majoittaminen on entistä ammattimaisempaa. Ylimääräistä huonetta saatetaan vuokrata Airbnb:n tarjoaman alustan kautta, mutta sijoittajat ovat keksineet vuokrata sivuston kautta myös toisilta ensin itselleen vuokraamiaan huoneistoja. Suurissa kaupungeissa sijoittajat ovat ostaneet jopa kokonaisia kerrostaloja majoitusbisnestä varten.
Käyttöehdot kannattaa lukea tarkasti ennen ehtojen hyväksymistä. Ne on helppo löytää englanniksi, mutta suomeksi ehtojen löytäminen on vaikeaa tai mahdotonta. Ongelmatilanteissa käytettävä kieli on englanti ja korvauksen saaminen voi olla työlästä. Tosin Airbnb:n mukaan vahinkoja ja väärinkäytöksiä on vähän.
Verohallinnon sivuilta löytyy ohjeita, miten huoneenvuokrauksesta saadut tulot ilmoitetaan verottajalle. Tulot katsotaan Suomessa pääomatuloksi, mutta satunnaisesti huonetta vuokraavien valvonta on hankalaa.
Liikkumisen tarve
Vuonna 2009 perustettu Uber tuottaa alustalla kuljetuspalveluita, ja samana vuonna Suomessa käytiin kaksi oikeudenkäyntiä koskien Uberin välittämää laitonta taksiliikennettä. Oikeudenkäynneissä kuljettajat tuomittiin päiväsakkoihin ja menettämään rikoksella saamansa hyöty valtiolle.
Taksilaki muuttui 1.7.2018 ja mahdollisti Uberin paluun Suomeen. Lain mukaan välityspalvelua tuottavan yrityksen pitää varmistaa, että mukana olevilla yrityksillä ja kuljettajilla on taksi- ja henkilöliikenneluvat kunnossa. Tällä hetkellä Uber toimii Suomessa vain Helsingissä. Kuljettajaksi pääsee todistamalla liikennöintiin tarvittavien lupien olevan kunnossa ja hankkimalla riittävän laadukkaan auton henkilökuljetukseen.
Uber mainostaa olevansa noin kolmekymmentä prosenttia perinteisiä takseja edullisempi, mutta pyytämieni hinta-arvioiden mukaan tämä ei pitänyt paikkaansa. Uber oli halvimmillaan saman hintainen tai kalliimpi kuin perinteinen taksi Suomessa. Uber rahoittaa toimintansa perimällä 25 prosentin välityspalkkion sovelluksen kautta tilatuista kyydeistä.
Kun nälkä yllättää
Suomen ruokalähettipalveluissa on tällä hetkellä kaksi merkittävää toimijaa, suomalainen Wolt ja saksalainen Foodora. Molemmat yritykset on perustettu 2014 ja ne toimivat useiden valtioiden alueella kuljettaen asiakkaan ravintoloista tilaamia ruoka-annoksia. Kauppalehden mukaan molempien toiminta oli tappiollista vielä vuonna 2016.
Yritysten toimintamalleissa on paljon yhtäläisyyksiä mutta myös eroja. Molemmat rahoittavat toiminnan ravintolalta palvelun kautta myydyistä annoksista perittävänä provisioina ja asiakkaalta perittävällä kuljetusmaksulla. Asiakkaalta perittävällä kuljetusmaksulla pyritään kattamaan lähetille maksettava työkorvaus.
Kuriireista lähes kaikki toimivat toimeksiantosuhteessa. Foodora ja Wolt toimittavat verottajalle tiedot suoritetuista korvauksista ja maksavat ennakonpidätykset, jos työn suorittaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Ennakonperinnän jälkeen toimeksiannon saaneen lähetin pitää itse maksaa eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksut, ja 25,3% työeläkemaksu pitää maksaa tulojen ylittäessä 58,27€ kuukaudessa.
SAK ja itsensä työllistäjät
Alustalla itsensä työllistäneiden työoloihin ja oikeuksiin liittyy useita ongelmia. He eivät esimerkiksi voi järjestäytymällä vaatia parempia työehtoja itselleen. Itsensä työllistäjien kollektiivinen järjestäytyminen parempien työehtojen vaatimiseksi voitaisiin kansainvälisten lakien mukaan katsoa kartelliksi.
Periteisesti freelancerina toimiva itsensä työllistäjä voi neuvotella itselleen sopivat työehdot ja korvauksen, mutta alustatyöntekijällä ei ole vastaavaa neuvottelumahdollisuutta. Alustatyönantajana toimiva yritys päättää maksettavasta korvauksesta, ja työntekijän pitää maksaa saamastaan korvauksesta työssä tarvittavat välineet, sosiaalimaksut ja vakuutukset.
EU-parlamentin teettämän tutkimuksen mukaan alustatyöntekijöiden keskimääräiset tuntipalkat jäävät noin kahteen euroon. Alustatyöntekijöiden tekemä osuus työn kokonaisuudesta on pieni, jolloin heidät on helppo korvata uusilla työntekijöillä. Työstä saatava korvaus saatetaan maksaa perinteisten valuuttojen sijaan pelikrediitteinä tai virtuaalirahana. Tämä luo alustalla toimivalle yritykselle ansiotonta kilpailuetua verrattaessa yrityksiin, jotka hoitavat yhteiskunnalliset vastuunsa oikein.
Perinteiset ammattiliitot voisivat tarjota itsensä työllistäjille neuvontaa ja asianajopalvelua korvausta vastaan tai alustalla työskenteleville voitaisiin perustaa omia ammattinimikkeitä liittojen sisälle. Ranskassa polkupyörälähetit ovat järjestäytyneet kaupan ja kuljetusalan ammattiliittojen alle. Britanniassa alustatyöntekijät kokivat, etteivät vanhat ammattiliitot pysty auttamaan heitä ja perustivat vuonna 2012 riippumattoman ammattiliiton IWGB:n ajamaan etujaan.
Alustatyöntekijöiden asemaa ei voida parantaa muuttamatta sosiaaliturvajärjestelmää ja kansainvälisiä lakeja sellaisiksi, että itsensä työllistäville taataan järjestäytymisvapaus. Ilman järjestäytymisvapautta itsensä työllistäjät eivät voi kollektiivisesti neuvotella työehdoistaan ilman pelkoa kartellisyytöksistä.
Työsuhdelaki ei koske alustayrityksiä tällä hetkellä joten alustayritykset eivät ole työnantajan asemassa. Koska alustatyöntekijät eivät ole työsuhteessa alustatyönantajaan, heillä ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan tai työterveyshuoltoon. Työsuhteen puuttuessa alustatyöntekijään ei päde työaika- eikä työsuojelulainsäädäntö. Työsuhteen tunnusmerkistöä pitää täsmentää siten, että alustoilla toimivat yritykset ovat työnantajia. Työntekijän kutsuminen partneriksi tai yhteistyökumppaniksi ei voi poistaa työnantajavelvoitteita.
