\n<\/span><\/em>P\u00e4ivi Uljas (P):<\/strong> No, mun mielest\u00e4ni ay-liikkeell\u00e4 on mahdollista selvit\u00e4 siit\u00e4, koska se selvisi Lapuan liikkeen ajasta, jolloin kaikki johtajat pantiin vankilaan. Musta tuntuu, ettei aivan n\u00e4in huonosti sent\u00e4\u00e4n k\u00e4y. Siis m\u00e4 en nyt puhu ammattiyhdistysjohtajista vaan m\u00e4 puhun p\u00e4\u00e4luottamusmiehist\u00e4 ja kent\u00e4n miehist\u00e4.<\/p>\n
Meill\u00e4h\u00e4n on nyt ty\u00f6tt\u00f6myys- ja sosiaaliturva hyvin pirstaleinen ja huono. Miten siit\u00e4 sitten rakentaa uusi? M\u00e4 uskon tai toivon viel\u00e4 oikeistolaisempaa hallitusta, jolloin mahdollisesti vanhan pirstaleista syntyy jotain uutta, joka on viel\u00e4 jotakin parempaa. Usein n\u00e4inh\u00e4n k\u00e4y. Mutta m\u00e4 en my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sulje pois sit\u00e4 mahdollisuutta, ett\u00e4 tulee hallitus, miss\u00e4 on sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto mukana. Mik\u00e4 on melkein yht\u00e4 huono vaihtoehto. Meill\u00e4h\u00e4n on kokemusta.<\/p>\n
Kyll\u00e4h\u00e4n ammattiyhdistysliikkeen voima on kent\u00e4ss\u00e4. Kentt\u00e4h\u00e4n ei koskaan voi olla v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Vaikea kuvitella, ett\u00e4 n\u00e4in tapahtuisi. Olenko m\u00e4 ainoa, joka on sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei ay-liike romahda, vaikka tulisi oikeistolainen hallitus? Luokasta kuului my\u00f6ntyv\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja jotkut ny\u00f6kytteliv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n O:<\/strong> M\u00e4 en usko, ett\u00e4 ammattiyhdistykset t\u00e4llaisen kaltaisena en\u00e4\u00e4 s\u00e4ilyy. Silloin l\u00e4htee yleissitovuudet ensimm\u00e4isen\u00e4. Laman aikana kaverit saivat ty\u00f6paikan luvattuaan, etteiv\u00e4t ota ylity\u00f6korvauksia. Meni kaksi vuotta ja he hakivat ylity\u00f6korvauksia oikeusteitse. Siell\u00e4 oli muutama kiva ty\u00f6nantaja, jotka kysyiv\u00e4t minulta, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 maksaa. Vastasin, ett\u00e4 parempi kun maksat. Yhdelle ty\u00f6ntekij\u00e4lle sorvattiin sellainen v\u00e4likorvaus ja sitten h\u00e4n haki ty\u00f6suojelupiirist\u00e4 loput.<\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on jo polarisoitunut v\u00e4h\u00e4n liikaa. Vanhat herrat, vanhat bolsevikit, vanhat sosiaalidemokraatit sanovat, ett\u00e4 tilanne kasvattaa aina uudet johtajat. M\u00e4 en n\u00e4e, ett\u00e4 n\u00e4in historiallisen ja kokeneen ty\u00f6v\u00e4enliikkeen n\u00e4in voimakas organisaatio olisi puhallettavissa, mutta huonoja aikoa on siis ollut. Ajatelkaa sit\u00e4 tilannetta, kun j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4oli 15% ja oli kaksi liittoa. T\u00e4st\u00e4kin huolimatta saimme koko sosiaaliuudistuksen l\u00e4pi. Miten sen nyt pari kokoomuslaista tai keskustalaista romuttaisi. Seh\u00e4n on ihmisten aivoissa, jos he haluavat taistella. Yleissitovuudessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kapitalismin kilpailuolosuhdetta. O:<\/strong> Siell\u00e4 on ty\u00f6nantajalla pienempi direktio-oikeus.<\/em><\/span> O:<\/strong> Sen takia, kun peruskouluissa on jo opetussuunnitelmissa t\u00e4mm\u00f6inen yritt\u00e4j\u00e4kasvatus tosi voimakkaasti, ett\u00e4 itse \u201dolet oman onnesi sepp\u00e4\u201d-tyylisesti. Pelk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n sy\u00f6v\u00e4n ay-liikkeen solidaarisuutta. Lis\u00e4ksi julkisuudessa ihannoidaan esim. 15-vuotiasta poikaa, joka pesee autoja\u201d<\/span><\/em> Kaikki ay-toiminta vaatii suurta luovuutta. Siin\u00e4 t\u00e4ytyy aina yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisu: mill\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n tasapaino, mihin ihmiset ovat valmiita ja miten se selitet\u00e4\u00e4n j\u00e4senille. Miten uhraukset minimoidaan? Miten mahdollisimman pienill\u00e4 uhrauksilla saadaan mahdollisimman iso palo, pelotevoima ty\u00f6nantajalle? Miten v\u00e4en yhten\u00e4isyys s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n? Kaikki t\u00e4m\u00e4 on oikeasti paljon vaativampaa kuin mit\u00e4 oikeasti ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n. Kyll\u00e4 m\u00e4 oletan, ett\u00e4 me selvi\u00e4mme siit\u00e4.<\/p>\n O:<\/strong> Tai toivottavasti ei tarvitsisi edes koittaa.<\/span><\/em> O:<\/strong> Historia toistaa itse\u00e4\u00e4n. Niinh\u00e4n s\u00e4 sanoit tossa aikaisemmin.<\/span><\/em> O:<\/strong> Onko sulla mit\u00e4\u00e4n n\u00e4kemyst\u00e4 siihen, mill\u00e4 saataisiin ay-liikkeen aaltoliike loppumaan, ett\u00e4 se pysyisi jossain tietyss\u00e4 asennossa?<\/em><\/span> O:<\/strong> L\u00e4hetetty Siperiaan.<\/span><\/em> Niin kuin meill\u00e4 elintarvikeliitossa edellisen lakon aikana. Alettiin lakkoon ja tavoitteena oli puolustaa uusia ja ajaa nuorten asiaa. Ty\u00f6nantaja tarjosi talossa 10 tai oliko se 15 vuotta olleille uuden palkka ryhmittelyn ja 100 \u20ac lis\u00e4\u00e4 palkkaa. Jokaisen luottamusmiehen turvahan on juuri n\u00e4m\u00e4 ihmiset. No, menep\u00e4 sanomaan n\u00e4ille, joille olisi tulossa satanen lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 tarjous. Ty\u00f6nantajien taktiikka on my\u00f6s sellainen, ett\u00e4 se kykenee my\u00f6s ostamaan v\u00e4ke\u00e4. Se kykenee ostamaan niit\u00e4, jotka ovat kaikkein v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimpi\u00e4 ja rakentaa erimielisyyksi\u00e4 rivien v\u00e4lille. Kyll\u00e4 m\u00e4 t\u00e4llaisissa tilanteissa katselin p\u00e4\u00e4luottamusmiehi\u00e4, jotka olivat juuri n\u00e4it\u00e4 10 vuotta talossa olleita, jotka my\u00f6skin saivat satasen lis\u00e4\u00e4 palkkaa. Mit\u00e4 siin\u00e4 teet? Hyv\u00e4ksyt sopimuksen, joka ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n paranna uusien asemaa. T\u00e4m\u00e4 on niin vaikeeta, mutta se tekee siit\u00e4 my\u00f6s sellaista, ett\u00e4 me saadaan aina my\u00f6s parhaimmat pojat ja tyt\u00f6t ja ay-liikkeeseen.<\/p>\n O:<\/strong> Meill\u00e4 on laivaliikenteess\u00e4 tuet l\u00e4htenyt pois ja laivat l\u00e4hteneet Ruotsiin.<\/em><\/span> O:<\/strong> Onko t\u00e4m\u00e4 kaikki vain sattuman kauppaa vai onko t\u00e4m\u00e4 herrojen suunnittelua, kaikki n\u00e4m\u00e4 asiat mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on nyt tapahtunut, kaikki Kikyt, pakolaisuus ja ty\u00f6voiman vapaa liikkuvuus Eu:n my\u00f6t\u00e4 ja ty\u00f6nantajien oma ty\u00f6tt\u00f6myyskassa siis kaikki, mik\u00e4 vaikuttaa ammattiyhdistysliikkeen vahvuuteen sek\u00e4 siihen mihin suuntaan palkat ovat menossa, eritysesti matalapalkka-aloilla?<\/span><\/em> Meill\u00e4 on kauhean paljon vilpitt\u00f6mi\u00e4 ihmisi\u00e4, joilla on syv\u00e4 oikeudenmukaisuus ja vois ajatella, ettei me voiteta, mutta useimmiten me voitetaan. Ja se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunnan kannalta on j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 huolehtia asioista j\u00e4rjestyneesti ja pahin kilpailu saadaan pois. Siin\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kovaa matsia. Kyll\u00e4 se on tiedossa. O:<\/strong> Trumpissa on hyv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se kaatoi TTIP-vapaakauppasopimusneuvottelut. Vapaakaupasta olen jostain lehdest\u00e4 lukenut, ett\u00e4 Nestle haastoi jonkun maanomistajan oikeuteen sill\u00e4, ett\u00e4 se ker\u00e4si sadevett\u00e4 omilta mailtaan, koska Nestlen pohjavesivarannot kulki maiden alla.<\/em><\/span> Kukaan ei oikein ole tajunnut mit\u00e4 on tapahtunut meill\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, kun jengi on pantu kaksi-kolmivuoroty\u00f6h\u00f6n. Heill\u00e4 ei ole varaa en\u00e4\u00e4 asua Helsingiss\u00e4, vaan he ostavat t\u00e4lt\u00e4 et\u00e4isyydelt\u00e4 vanhoja taloja ja kunnostaa niit\u00e4. Eik\u00e4 ole julkista liikennett\u00e4 ja ne joutuvat ostamaan kaksi autoa. Vaikka on aika hyv\u00e4tkin palkat niin ihmiset ovat aika liriss\u00e4. Arjen py\u00f6ritt\u00e4minen on hirve\u00e4n vaikeata, kun is\u00e4 ja \u00e4iti on kumpikin vuoroty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on sellainen muutos, johon ei n\u00e4yt\u00e4 olevan juuri mit\u00e4\u00e4n vastausta. T\u00e4nne Kiljavalle ei p\u00e4\u00e4se kuin arkisin bussilla eik\u00e4 edes monella bussilla. T\u00e4llaisia muutoksia pit\u00e4\u00e4 seurata, mit\u00e4 ihmisille tapahtuu.<\/p>\n Siis idea siit\u00e4, ettei voida en\u00e4\u00e4 palata sikoihin ja perunamaihin. Meid\u00e4n on pidett\u00e4v\u00e4 yll\u00e4 urbaania yhteiskuntaa. hyvinvointivaltio on tulevaisuutta. Ilman sit\u00e4 p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n katujengien py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n systeemiin.<\/p>\n KUN SUOMI PUNASTUI: talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi<\/p>\n Tekij\u00e4: Uljas P\u00e4ivi Taistelu sosiaaliturvasta ammattiyhdistysv\u00e4en toiminta sosiaaliturvan puolesta 1957-1963<\/p>\n Tekij\u00e4: Uljas, P\u00e4ivi HYVINVOINTIVALTION L\u00c4PIMURTO<\/p>\n Tekij\u00e4: Uljas P\u00e4ivi Teksti: Jaana Huurros Kuvat: Saara Nieminen Opiskelijat (O): Miten n\u00e4et, jos k\u00e4y niin ep\u00e4onnisesti, ett\u00e4 vaikka kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset muodostavat seuraavan hallituksen. Onko ay-liikkeell\u00e4 mahdollisuus viel\u00e4 selvit\u00e4 siit\u00e4? P\u00e4ivi Uljas (P): No, mun mielest\u00e4ni [Lue lis\u00e4\u00e4…]<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"author":51,"featured_media":1154,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[110],"tags":[228,225,227],"class_list":{"0":"post-1297","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-110","8":"tag-direktio-oikeus","9":"tag-tulevaisuus","10":"tag-yleisitovuus"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1297","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/51"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1297"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1297\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1519,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1297\/revisions\/1519"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1154"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1297"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1297"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1297"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/P1010270-e1540978218837-300x202.jpg\")
\n<\/span><\/em>P:<\/strong> Joka ikinen ihminen saa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 pienemmill\u00e4 palkoilla kuin yleissitovuus on. Me emme kykene ammattiyhdistysliikkeen\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4. Eik\u00f6 n\u00e4in ole?
\nFazerilla on \u201dkutsutaan tarvittaessa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u201d -j\u00e4rjestelm\u00e4, jota on yritetty oikeudessa est\u00e4\u00e4, mutta niin kauan kuin l\u00f6ytyy halukkaita t\u00e4h\u00e4n, sit\u00e4 on mahdoton purkaa. J\u00e4rjestelm\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n paremmin s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelty kuin normaali 0-sopimus, mutta suunnilleen sellainen.<\/p>\n
\nJos Saarioisten v\u00e4ki pysyy kasassa ja pit\u00e4\u00e4 sosiaaliturvansa joka kerran, kun tulee rikkomuksia, niin te joka kerta toimitte taitavasti ja viisaasti uhkailemalla ja panette persett\u00e4 penkkiin vain hyvin v\u00e4h\u00e4n, mutta sit\u00e4kin tehokkaammin. Silloin teid\u00e4n ty\u00f6ehtoja ei huononneta ja Saarioisten johtajien kannalta on viisasta, ett\u00e4 muutkin joutuvat maksamaan.<\/p>\n
\nSe ettei teit\u00e4 sanota irti, jos te vaaditte mit\u00e4 teille kuuluu, jolloin teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 uudessa tilanteessa, ett\u00e4 mit\u00e4 te teette, kun ensimm\u00e4ist\u00e4 uhataan. Teid\u00e4n t\u00e4ytyy luoda j\u00e4senille turvallisuuden tunne, ettei heit\u00e4 irtisanota. Teid\u00e4n t\u00e4ytyy puolustaa ensimm\u00e4ist\u00e4 pienen talon ammattiyhdistysaktiivia ja menn\u00e4 lakkoon. Seh\u00e4n on uusi tilanne, mutta eih\u00e4n se ole mit\u00e4\u00e4n mit\u00e4 ei olisi ennen ollut.
\nYleissitovuus tuli vuonna 1970. Sit\u00e4 ennen leipomoissa jouduttiin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n n. 500 johtajan allekirjoitukset joka kerta, kun tehtiin uusi TES, koska he eiv\u00e4t kuuluneet ty\u00f6nantajaliittoon. Ruotsissa ei ole yleissitovaa ty\u00f6ehtosopimusta.<\/p>\n
\nP:<\/strong> Niin, mutta t\u00e4m\u00e4 on minusta aivan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tilanne on vaikea ja te joudutte kovempien haasteiden eteen. Mutta miksi te ette niist\u00e4 selvi\u00e4isi.?<\/p>\n
\nP:<\/strong> On sellainen vanha sanonta, ett\u00e4 nuorella miehell\u00e4 on posket punaiset ja syd\u00e4n valkoinen. Vanhemmalla ty\u00f6miehell\u00e4 on syd\u00e4n punainen ja posket valkoiset. Kyll\u00e4h\u00e4n se on tietysti el\u00e4m\u00e4n kokemus, mit\u00e4 siell\u00e4 tehtaissa saadaan. V\u00e4lill\u00e4 nuoret ovat paljon radikaalimpia kuin vanhat.
\nJounin porukka esimerkiksi. M\u00e4 muistan, kun ne tuli valtaan Helsingin meijeri ja juusto-osastolla. He olivat kaikki n. 20-vuotiaita ja hyvin tiukkoja. Sanotaan, ett\u00e4 ihmisen sukupolven kokemus syntyy, kun ihminen on 17-vuotias. On eri lailla radikaaleja sukupolvia. Meill\u00e4 ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Helsingin leipureissa ole paljoakaan nuorta v\u00e4ke\u00e4, kun taas timpureissa on valtavasti nuorta v\u00e4ke\u00e4. Sekin vaihtelee alueittain.<\/p>\n
\nKaikilla ty\u00f6paikoilla ei ole tilastollisesti todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 sielt\u00e4 l\u00f6ytyisi joku niin lahjakas ihminen kuin p\u00e4\u00e4luottamusmiehen tulisi olla. Useimmilta ty\u00f6paikoilta sellainen kuitenkin l\u00f6ytyy.<\/p>\n
\nP:<\/strong> Niin, en tied\u00e4. Historian tutkija ei ole mik\u00e4\u00e4n ennustaja. Mutta niin kuin sanottu. M\u00e4 en hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n ep\u00e4ile, etteik\u00f6 siit\u00e4 selvitt\u00e4isi. Toisaalta taas kovat ajat vaativat kovempia otteita.<\/p>\n
\nP: Niin, kyll\u00e4 vastaliikkeet l\u00e4htev\u00e4t yleens\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa, kun niit\u00e4 tarvitaan. Ty\u00f6markkinat ovat niin sirpaloituneet. Hegemoniavaatimus ei ole samansuuntainen kaikilla ja se kyll\u00e4 est\u00e4\u00e4 vastaliikkeen voimaa.<\/p>\n
\nP:<\/strong> Ei, sit\u00e4 mulla kyll\u00e4 ei ole. Se on kai ihan mahdoton ajatus.
\nYleisesti luennoitaessa tai tutkittaessa ay-liikett\u00e4 unohdetaan siin\u00e4 toimivat taloudelliset lainalaisuudet ja ihmiset, eiv\u00e4tk\u00e4 ne kulje yhten\u00e4isten, samojen kaavojen mukaan. Kapitalismi toimii hyvin tarkkaan sill\u00e4, ett\u00e4 se minimoi kustannuksia. Ja sitten meill\u00e4 on viel\u00e4 ihmiset, jotka el\u00e4v\u00e4t ainoaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja toivovat esimiehelt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 hymyilisi heille ja sanoisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi he joutuvat tarkkaan miettim\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 he uskaltavat tehd\u00e4. Eiv\u00e4tk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi ilmi\u00f6t\u00e4 ole yhteismitallisia vaan me elet\u00e4\u00e4n siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4, jossa toisaalta on kustannusten minimointi, hyvin tiukka leikkauslinja. T\u00e4m\u00e4 kulkee omaa logiikkaansa. Lis\u00e4ksi me yrit\u00e4mme j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 elintasoa sellaisille ihmisille, jotka eiv\u00e4t el\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 py\u00f6r\u00e4ss\u00e4 ja n\u00e4iden yht\u00e4l\u00f6 on ep\u00e4symmetrinen, jos n\u00e4in voidaan sanoa.
\nToisaalta taas ay-liike ei ole kait kuollut miss\u00e4\u00e4n. Ei edes pahimmissakaan terrorien oloissa. Meille ei kait ole viel\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n laitettu tikkuja kynsien alle.<\/p>\n
\nO:<\/strong> Itelle tuli mieleen, kun koneistuminen ja automatisaatio on muuttanut ty\u00f6nkuvaa, ihmisill\u00e4 on vapaa-aika lis\u00e4\u00e4ntynyt, haetaan nautintoja, hyv\u00e4\u00e4 oloa ja hemmottelua itselle. My\u00f6s ty\u00f6nkuva muuttuu sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 sille alalle my\u00f6s tarvitaan porukkaa. Toisaalta t\u00e4m\u00e4 taas pakottaa ihmisi\u00e4 yritt\u00e4jiksi, pakkoyritt\u00e4jiksi. Ilman mink\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 sosiaaliturvaa siin\u00e4 vaiheessa, jos Arimo ei tulekaan mulle hierottavaksi, niin siin\u00e4 vaiheessa m\u00e4 en sy\u00f6k\u00e4\u00e4n huomenna. Kuitenkin, kun hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee varoja, mill\u00e4 toimia ja koko ajan oikeisto haluaa s\u00e4rke\u00e4 avustuslinkit. Mist\u00e4 me saadaan minimi toimeentulotuki siin\u00e4 vaiheessa, kun ois tarve. Oisko siin\u00e4 kansalaispalkka oikea ratkaisu ja miten me p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n taas kiinni alustatalouteen. – Voltin kuskit toimittavat soppaa, mutta heill\u00e4 ei ole mink\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ty\u00f6suhteita olemassa, ei mink\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 terveydenhuoltoa<\/span><\/em>
\nP:<\/strong> Ensin m\u00e4 sanon, ett\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enliikkeen tulisi vaatia pienyritt\u00e4jille, etenkin itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4ville sama ty\u00f6tt\u00f6myysturva ja el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4. Pienyritt\u00e4j\u00e4 maksaa isompia el\u00e4kemaksuja ja saa pienemm\u00e4n el\u00e4kkeen. Ty\u00f6nantajat keinottelevat t\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on sama mm. journalisteilla ja monilla itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jill\u00e4, etteiv\u00e4t he uskalla pyyt\u00e4\u00e4 samaa kuin vakituisessa ty\u00f6suhteessa olevat. He j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t maksamatta itselleen n\u00e4m\u00e4 maksut. N\u00e4iden avulla syntyy taas kilpailutilanne, jolloin ty\u00f6nantajan kannattaa ottaa itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tilanne tulisi katkaista. Luomalla yksi yhten\u00e4inen sosiaalivakuutus. Mieluiten ansiosidonnaisen suuruinen, joka on syyperusteinen. M\u00e4 kannatan sit\u00e4.
\nT\u00e4m\u00e4 uudempi ilmi\u00f6 sitten. Me ollaan tultu niist\u00e4 oloista, jolloin rakennusty\u00f6l\u00e4iset olivat talvet ty\u00f6tt\u00f6min\u00e4 ja heill\u00e4 ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa taikka ty\u00f6el\u00e4kett\u00e4 tai muuta. Satamamiehet meniv\u00e4t satamaan ja heid\u00e4t joko huudettiin t\u00f6ihin tai ei. T\u00e4m\u00e4 on meid\u00e4n menneisyytt\u00e4, josta on selvitty. Se on ikuinen kiertokulku, kun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 mahdollistaa jonkun kiertotien, jossa jollekin voidaan maksaa v\u00e4hemm\u00e4n. Ja sit\u00e4 kokeillaan aikansa. Aina ammattiyhdistysliike on t\u00e4h\u00e4n puuttunut, kun t\u00e4llaista on jatkunut aikansa. Nyt syv\u00e4n laman aikana tilanne on p\u00e4\u00e4ssyt aika pahaksi.<\/p>\n
\nP: Onko Ruotsissa huonompi ty\u00f6ehtosopimus?
\nO:<\/strong> Ei se ole silleen, mutta el\u00e4kkeisiin se vaikuttaa aika paljon.<\/em><\/span>
\nP: M\u00e4 kuulin, ett\u00e4 oloja huononnettiin sill\u00e4 verukkeella, ett\u00e4 pel\u00e4ttiin el\u00e4kkeiden menev\u00e4n.<\/p>\n
\nP: Jo 1990-luvulla ty\u00f6v\u00e4enliikkeess\u00e4 n\u00e4htiin, ett\u00e4 jos meill\u00e4 on hirmu hyv\u00e4 palkkataso, niin silloin menee tuotanto kilpailukykysyist\u00e4. Ilman muuta ty\u00f6nantajien edellytyksen\u00e4 ja pyrkimyksen\u00e4 on laskea palkkoja, koska silloin he saavat enemm\u00e4n voittoa Se on silloin ihan Win-Win tilanne.
\nIlman muuta heill\u00e4 on tavoitteena p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon yleissitovasta ty\u00f6ehtosopimuksesta. Ulkoistamiset ja yritt\u00e4j\u00e4ksi pakottamiset ovat osa sit\u00e4, ett\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ty\u00f6voiman tarjontaa, jotta ihmiset eiv\u00e4t uskalla tapella.
\nTotta kai. Eih\u00e4n kapitalismissa ajatella sill\u00e4 lailla, vaan siell\u00e4 on maailman parhaat laskijat, jotka katsoo mill\u00e4 lailla t\u00e4ss\u00e4 toimitaan.<\/p>\n
\nSitten t\u00e4m\u00e4 vapaa maahanmuutto, jossa ty\u00f6voima tavarat ja raha liikkuu. Me luettiin siit\u00e4 edellisest\u00e4 vapaakauppavaiheesta. Siit\u00e4 on kirjoitettu hirve\u00e4n paljon klassikoita kuten Suuri murros, Karl Polanyi. Maailmanlaajuinen kilpailu todella tuhoaa, mutta vastaliike on aina tullut. On ik\u00e4v\u00e4 sanoa, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen vapaakaupan vastaliike oli ensimm\u00e4inen maailmansota. Sosialistinen maailmanleiri, palkkaliikkeet, j\u00e4rjest\u00e4ytynyt ay- ja ty\u00f6v\u00e4enliike Euroopassa emmek\u00e4 me ole l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n niit\u00e4 oloja, joissa silloin oltiin. Me ollaan paljon hajotettukin rakentaessamme t\u00e4t\u00e4 yhteiskuntaa. M\u00e4 sanoisin, ett\u00e4 on hyv\u00e4 olla v\u00e4h\u00e4n luokkavalppautta, kuten ennen vanhaan olisi sanottu. On hyv\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, vaikka johtajat ovat kivoja, niin heill\u00e4 on eri pyrkimys kuin meill\u00e4. Heid\u00e4n tavoitteensa on saada voittoa. Ja heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n voitto syntyy sill\u00e4, ett\u00e4 me teemme t\u00f6it\u00e4 halvemmalla. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, koska t\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta on hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 rakentamaan taktiikkaa, mill\u00e4 saada heid\u00e4t maksamaan meille paremmin. Sill\u00e4, ett\u00e4 ly\u00f6d\u00e4\u00e4n perseet penkkiin, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 tehokkaammin, ett\u00e4 ollaan ovelampia, mutta kyll\u00e4 se on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 on kaksi erilaista logiikkaa. Yhdet pyrkiv\u00e4t parempaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jossa voi pit\u00e4\u00e4 koiran ja omakotitalon ja el\u00e4\u00e4 kivasti ja toiset pyrkiv\u00e4t maksimoimaan voiton t\u00e4m\u00e4n kaverin kustannuksella. T\u00e4ss\u00e4 sitten v\u00e4h\u00e4n niin kuin neuvokkuus ratkaisee. Meit\u00e4 on enemm\u00e4n ja me voidaan lopettaa tuottaminen. Ei t\u00e4t\u00e4 toki unohtaa kannata. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 nyt ruvetaan nurisemaan ty\u00f6nantajille tai heittelem\u00e4\u00e4n kivi\u00e4.
\nJa on my\u00f6s yhteisi\u00e4 etuja kuten ty\u00f6terveys, j\u00e4rkev\u00e4 tuotannon suunnittelu, se, ett\u00e4 jokainen ihminen haluaa tehd\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4 ja kivaa ty\u00f6t\u00e4. Ja se on osa meid\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 eik\u00e4 se ole pelkk\u00e4\u00e4 taistelua vaan se on my\u00f6s yhdess\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4 ja se on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 osa.<\/p>\n
\nP:<\/strong> Onhan n\u00e4m\u00e4 vaarallisia, mutta on ne ennenkin kaatuneet. Siis USA:ssa n\u00e4\u00e4h\u00e4n ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maahanmuuttovastaisia liikkeit\u00e4 vaan suunnilleen 1900 oli molemmin puolin hirveen voimakkaita antitrustiliikkeit\u00e4. Ja silloin Amerikkaan laadittiin antitrusti-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, joka oli hirve\u00e4n tiukka. Se syntyi vastaliikkeen\u00e4 silloisten rosvoparonien rosvoamiselle. Ne pystyiv\u00e4t saamaan sen aikaiseksi silloin ilman netti\u00e4 ja sosiaalista mediaa. Se oli hirve\u00e4n voimakas lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja se eteni viel\u00e4 niin, ett\u00e4 ennen toista maailmansotaa syntyi New Deal-liikehdint\u00e4, jolloin Yhdysvalloissa tuli paremmat sosiaaliturvat. Kaikki se oli vastaliikett\u00e4 maahanmuuttovastaisuuteen. Historia ei koskaan mene vain yhteen suuntaan vaan se menee t\u00e4ll\u00e4 lailla n\u00e4in. Yritet\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hiljaisia muutoksia, mit\u00e4 on ja seurata oman v\u00e4en toiveita, niin sit\u00e4 paremmin ay-liike voi.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/kunsuomipunastui.png\")
<\/p>\n
\nKustantaja: Into-Kustannus Oy
\nVuosi: 2008
\nK\u00e4\u00e4nne kohti hyvinvointivaltiota toteutui Suomessa hyvin dramaattisessa tapahtumasarjassa, vanhan taloudellisen ja poliittisen eliitin tiukasta vastustuksesta huolimatta. Vanha eliitti h\u00e4visi vuonna 1953 aloittamansa vy\u00f6rytyksen, jonka tavoitteena oli palauttaa 1930-luvun sosiaalimenojen ””y\u00f6vartijatalous””. Vy\u00f6rytyst\u00e4 seurannut vastaliike toi n\u00e4kyviin puolueiden sis\u00e4iset konfliktit ja ryhmitti puolueiden v\u00e4liset voimasuhteet uudelleen. Poliittisen eliitin sis\u00e4inen solidaarisuus s\u00e4rkyi. Erityisen voimakkaana myllerrys iski sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, ja se hajosi. Prosessi, jonka seurauksena sosiaalivaltio alkoi vihdoin kehitty\u00e4, oli niin raju ja k\u00e4rjek\u00e4s, ett\u00e4 se muutti suhteen kansainv\u00e4lisen politiikan ydinkysymyksiin, tuotti uutta yhteiskunnallista ajattelua ja toimintaa ja uudenlaiset yhteiskunnalliset voimasuhteet. Kirja kuvaa my\u00f6s sit\u00e4, miten 1950 alkanut maaltamuutto ja suuri rakennemuutos vaikuttivat ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja miten he pyrkiv\u00e4t uudessa tilanteessa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n parempia ratkaisuja itselle en ja yhteis\u00f6lleen. Kirjan teksti pohjautuu P\u00e4ivi Uljaksen tekeill\u00e4 olevaan v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6h\u00f6n. Teoksen valokuvista valtaosa on Kansan Uutisten legendaarisen jo edesmenneen lehtikuvaajan Yrj\u00f6 Lintusen ottamia.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/Taistelu-sosiaaliturvasta-150x150.png\")
<\/p>\n
\nKustantaja: Like, Suomen rauhanpuolustajat
\nVuosi: 2005
\nKirja kutsuu lukijan tutustumaan siihen kiehtovaan tapahtumasarjaan, jonka seurauksena useimmilla meist\u00e4 on turvanaan l\u00e4hes kahden miljoonan vanhan markan vararahasto ty\u00f6tt\u00f6myyden, sairauden ja vanhuuden varalta – er\u00e4\u00e4nlainen miljoonaoptio.\/nSuuret sosiaaliturvauudistukset ovat olleet ty\u00f6v\u00e4enliikkeen ohjelmassa jo Forssan kokouksesta 1903 l\u00e4htien. Niit\u00e4 vaadittiin, lupailtiin ja jarruteltiin vuosien ja vuosikymmenten ajan. Lopulta kaikki keskeiset uudistukset – ty\u00f6tt\u00f6myysturvaj\u00e4rjestelm\u00e4, ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4, sairausvakuutuslaki ja lis\u00e4ksi 40-tuntinen ty\u00f6viikko – syntyiv\u00e4t viiden vuoden sis\u00e4ll\u00e4. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 hyv\u00e4ksyttiin eduskunnassa vuosien 1960-1965 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Kirja pureutuu 60-luvun tapahtumien tulkintaan ajanjakson yhteiskunnallista ja taloudellista tilannetta vasten erityisesti ammattiyhdistysliikkeen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ketk\u00e4 tai mitk\u00e4 voimat saivat aikaan suuret sosiaaliturvauudistukset? Mink\u00e4lainen keskin\u00e4issuhde oli maaltamuutolla ja ulkoparlamentaarisella vaikuttamisella? Mink\u00e4laiset v\u00e4litt\u00f6m\u00e4t poliittiset tekij\u00e4t ja tapahtumat vaikuttivat sosiaaliturvan puolesta tapahtuvaan ammattiyhdistysten liikehdint\u00e4\u00e4n tai sen puuttumiseen? Kirjassa etsit\u00e4\u00e4n salapoliisin lailla ””syyllist\u00e4”” kysym\u00e4ll\u00e4 motiivin ja tilaisuuden per\u00e4\u00e4n.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/Hyvinvointivaltionl\u00e4pimurto-150x150.png\")
<\/p>\n
\nKustantaja: Into-Kustannus Oy
\nVuosi: 2012
\nMiten suomalainen hyvinvointivaltio synnytettiin? P\u00e4ivi Uljaksen tutkimus pienviljelyhegemonian rapautumisen, kansalaisliikehdinn\u00e4n ja poliittisen murroksen keskin\u00e4isist\u00e4 suhteista 1950-luvun loppuvuosina muuttaa kuvaa Suomen l\u00e4himenneisyydest\u00e4.Poikkeuksellisen nopea ja voimakas rakennemuutos, vuosien 1956-1963 ulkoparlamentaarinen kansalaisliikehdint\u00e4, eduskunnan vasemmistoenemmist\u00f6 vuosina 1958-1962 sek\u00e4 hyvinvointivaltiokehityksen alkaminen osuvat Suomessa samoihin aikoihin. Miten n\u00e4m\u00e4 prosessit liittyiv\u00e4t toisiinsa?T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa kuvataan noin tuhannen ammattiyhdistysliikkeen j\u00e4senen haastatteluaineiston avulla, kuinka puolittaisen omavaraistalouden ja pienviljelyn elinvoimaisuuden ehtyminen k\u00e4ynnisti yhteiskunnassa poliittisen kuohunnan ja uuden etsinn\u00e4n vaiheen.Prosessi oli niin kiihke\u00e4, ett\u00e4 se mursi vanhan taloudellisen ja poliittisen eliitin valtaan perustuneen konsensuksen ja hajotti useimmat puolueet. Kun ihmiset irtautuivat maaseudun yhteis\u00f6ist\u00e4 ja muuttivat kaupunkiin, syntyi tarve luoda uudenlaisia turvaverkkoja. 1950-luvun loppu oli ammattiyhdistysliikkeen vahvistumisen aikaa, ja voittoja saavuttiin hitaalla ja pitk\u00e4j\u00e4nteisell\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4.Suomen muutos k\u00f6yh\u00e4st\u00e4 kehitysmaasta suhteellisen vauraaksi yhteiskunnaksi on kiitetty menestystarina. P\u00e4ivi Uljaksen tutkimus osoittaa, ett\u00e4 suomalaisen sosiaaliturvan kehittyminen ei ollut ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in johdettu prosessi, vaan kansalaisten taistelun tulos.P\u00e4ivi Uljas on hilpe\u00e4n 60-luvun kasvatti, 70-luvun yhteiskunnallinen militantti, ay-toimihenkil\u00f6, kansalaisliikkeiden aktivisti. Nyttemmin my\u00f6s historiantutkija ja jokseenkin sovinnainen vanha rouva, joka hoitaa puutarhaansa, laittaa mielell\u00e4\u00e4n ruokaa ja lukee kehnoja dekkareita. Liev\u00e4sti ylipainoinen ja kovin puhelias. P\u00e4ivi Uljaksen teos Kun Suomi punastui (KSL ja INTO Kustannus, 2010) on ylt\u00e4nyt jo toiseen painokseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"