{"id":1299,"date":"2018-11-02T10:01:26","date_gmt":"2018-11-02T08:01:26","guid":{"rendered":"https:\/\/kio.fi\/kk\/?p=1299"},"modified":"2018-11-02T10:01:26","modified_gmt":"2018-11-02T08:01:26","slug":"monikansalliset-yritykset-kaappaavat-vallan-eussa-ceta-vapaakauppa-sopimuksen-kohtalon-hetket","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kio.fi\/kk\/monikansalliset-yritykset-kaappaavat-vallan-eussa-ceta-vapaakauppa-sopimuksen-kohtalon-hetket\/","title":{"rendered":"Monikansalliset yritykset kaappaavat vallan EU:ssa – CETA-vapaakauppa-sopimuksen kohtalon hetket"},"content":{"rendered":"

Teksti: Aapo Niemi
\nKuvat: Aapo Niemi ja kuvapalvelut<\/p>\n

Vuonna 2009 aloitettiin EU:n ja Kanadan v\u00e4liset CETA-vapaakauppasopimusneuvottelut. CETA-neuvottelut eteniv\u00e4t melkoisessa mediapimennossa EU:n ja Yhdysvaltojen v\u00e4lisen TTIP-vapaakauppasopimusneuvotteluiden vieden suurimman huomion. Donald Trumpin voitettua Yhdysvaltojen presidentinvaalit TTIP-neuvottelut kuitenkin keskeytettiin.<\/p>\n

Vaikka TTIP- ja CETA-sopimuksissa on eroja, monia samoja huolia esitettiin. Vapaakauppasopimusten perusajatuksena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 mekaanisia kaupan esteit\u00e4 eri maiden v\u00e4lill\u00e4, esimerkiksi alentaen ja poistaen tullimaksuja. Varsinkin sopimuksessa esiintyv\u00e4 investointisuoja-mekanismi her\u00e4tti kuitenkin laajaa vastustusta etenkin Euroopassa.<\/p>\n

\"\"Investointisuojaan vedoten monikansalliset yritykset voisivat haastaa valtioita v\u00e4limiestuomioistuimeen, jos he kokevat paikallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n heikent\u00e4v\u00e4n heid\u00e4n voitontekoaan nyt tai tulevaisuudessa. Kyseinen v\u00e4limiestuomioistuin olisi oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolinen elin ja kansallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ulkopuolella. Kriitikoiden tulkintojen mukaan kansainv\u00e4liset yritykset ja sijoittajat voisivat haastaa valtioita v\u00e4limiestuomioistuimeen, vaikka lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi edes syrjiv\u00e4\u00e4. Ja jo pelkk\u00e4 uhka joutua \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kalliiseen v\u00e4limiesoikeuteen, voi johtaa paineeseen olla tekem\u00e4tt\u00e4 tarvittavia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja tarvittavaa s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Oikeus v\u00e4limiesoikeuteen haastamiseen olisi my\u00f6s pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4listen yritysten oikeus. Valtiot eiv\u00e4t voisi t\u00e4t\u00e4 haasteoikeutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.\"\"<\/p>\n

Kriitikot ovat esitt\u00e4neet pelkoja, ett\u00e4 yritysten ja sijoittajien intressit asetetaan ihmisten ja ymp\u00e4rist\u00f6n edelle luonnon ja esimerkiksi pohjavesialueiden kaupallistamisen vuoksi. N\u00e4m\u00e4 pelot eiv\u00e4t ole turhia.<\/p>\n

Romaniassa tehtiin p\u00e4\u00e4t\u00f6s suojella historiallisen kaivoskyl\u00e4n alueen kulttuuri- ja luontoarvoja, jolloin Kanadalainen kaivosyhti\u00f6 vaati investointisuojalausekkeeseen vedoten yli kahden miljardin euron korvauksia.<\/p>\n

Suomessa australialainen kaivosyhti\u00f6 haastoi Kuusamon kunnan hallinto-oikeuteen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 suojella Rukan ainutlaatuista luontoa kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaivostoiminta alueella.<\/p>\n

Yhdysvalloissa Nestle on est\u00e4nyt maanomistajaa ker\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 sadevett\u00e4 talteen omilla maillaan, koska Nestlen omistama pohjavesialue virtaa alla.<\/p>\n

Ristiriitoja CETA:n hy\u00f6dyist\u00e4<\/h3>\n

CETA-sopimusta on puolustettu viennin kasvulla, uusilla ty\u00f6paikoilla ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden aseman parantumisella. N\u00e4m\u00e4 arviot ovat kuitenkin eritt\u00e4in varovaisia eik\u00e4 niiden toteutumisesta ole takeita. Esimerkiksi USA:n ja Meksikon v\u00e4lisess\u00e4 vanhassa NAFTA-vapaakauppasopimuksessa luvattiin t\u00e4sm\u00e4lleen samoja asioita. USA:aan luvattiin satojatuhansia ty\u00f6paikkoja, mutta todellisuudessa niit\u00e4 katosi saman verran. My\u00f6s Meksikossa ty\u00f6paikat v\u00e4heniv\u00e4t ja lis\u00e4ksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden asema heikkeni.<\/p>\n

\"\"
Aapo Niemi (vas) ja Gerhard Riess IUF:n konferenssiss\u00e4 Genevess\u00e4 syyskuussa 2017<\/figcaption><\/figure>\n

CETA-sopimusta on kuitenkin saatu paremmaksi neuvotteluiden kuluessa, etenkin kansainv\u00e4listen j\u00e4rjest\u00f6jen, kuten kansainv\u00e4lisen ay-liikkeen, ansiosta. It\u00e4vallan teollisuusliiton PROGE:n kv-vastaava Gerhard Riess<\/strong> on yksi aktiivisista CETA-kriitikoista. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n parannukset ovat valitettavasti enemm\u00e4nkin hyvi\u00e4 periaatteita, sill\u00e4 niiden laiminly\u00f6nneist\u00e4 seuraavat sanktiot ovat mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pienet, jos niit\u00e4 on ollenkaan. My\u00f6s Riess kohdistaa suurimman kritiikkins\u00e4 ja pelkonsa investointisuojaan.<\/p>\n

My\u00f6s virallisemmat tahot ovat esitt\u00e4neet voimakasta kritiikki\u00e4, etenkin investointisuojaa kohtaan. Euroopan parlamentin ty\u00f6llisyys- ja sosiaaliasioidenvaliokunta esitti, ettei CETA-sopimusta ratifioitaisi, sill\u00e4 sen seuraukset ty\u00f6llisyyteen olisivat negatiiviset, tuloerot kasvaisivat entisest\u00e4\u00e4n ja tulot siirtyisiv\u00e4t entist\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 omistajille. Samaa mielt\u00e4 on my\u00f6s Riess. H\u00e4nen mukaansa CETA-sopimus tulee alentamaan palkkoja tulevaisuudessa, eik\u00e4 taloudellinen hy\u00f6ty ulotu kuin ylimm\u00e4lle tasolle. H\u00e4n my\u00f6s muistuttaa, ett\u00e4 CETA-sopimuksen avulla Yhdysvaltalaiset yritykset, joilla on toimipisteit\u00e4 Kanadassa, saavat takaoven Euroopan vapaakauppamarkkinoille.<\/p>\n

\"\"
101 oikeustieteen professorin listaamia uhkia investointisuojasta<\/figcaption><\/figure>\n

101 oikeustieteen professoria 24 maasta allekirjoittivat 17.10 2016 julkilausuman, jossa vetosivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin, ettei investointisuojaa otettaisi osaksi vapaakauppasopimusta.<\/p>\n

Suomen n\u00e4k\u00f6kulma CETA:n uhkiin ja mahdollisuuksiin<\/h3>\n

Vaikka kansainv\u00e4lisell\u00e4 ay-liikkeell\u00e4 on ollut suuri rooli vapaakauppasopimusten kritisoinnissa ja kehitt\u00e4misess\u00e4, Suomessa neuvottelut saivat ristiriitaisen vastaanoton. Esimerkiksi kaikki ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskusj\u00e4rjest\u00f6t SAK, STTK ja Akava suhtautuivat aluksi my\u00f6nteisesti vapaakauppasopimuksiin. Neuvotteluiden edetess\u00e4 kriittisemm\u00e4t \u00e4\u00e4net my\u00f6s Suomessa saivat enemm\u00e4n tilaa. Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Suomen Elintarvikety\u00f6l\u00e4istenliitto SEL ovat vastustaneet vapaakauppasopimuksia ja nyt my\u00f6s koko SAK:n kanta on muuttunut kielteiseksi.<\/p>\n

Suomessa poliittista kritiikki\u00e4 on tullut eniten vihreilt\u00e4 ja vasemmistoliitolta. Varsinkin vasemmistoliitto on kritisoinut koko neuvottelumenetelm\u00e4\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Alkuun neuvottelut ja niiden perusasiakirjat olivat tiukkaan salattuja eik\u00e4 niihin p\u00e4\u00e4ssyt perehtym\u00e4\u00e4n kuin harvat ja valitut. Suomessakaan ei aluksi asiakirjoihin p\u00e4\u00e4ssyt tutustumaan kuin kourallinen kansanedustajia rajatun ajan. Sittemmin tehtiin eduskunnassa p\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 salattuun huoneeseen on p\u00e4\u00e4sy kaikilla kansanedustajilla. Huoneeseen ei saanut vied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n digitaalisia tallennusv\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Hanna Sarkkinen<\/figcaption><\/figure>\n

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen<\/strong> on ollut yksi CETA-sopimuksen aktiivisimmista kriitikoista. Kysyin h\u00e4nen n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n CETA-sopimuksen eduista ja haitoista.<\/p>\n

Sarkkinen olisi toivonut huomattavasti avoimempaa neuvotteluilmapiiri\u00e4, etenkin kun kyseess\u00e4 on CETA-sopimuksen kaltainen laaja-alainen sekasopimus. Sarkkisen mielest\u00e4 Euroopan komission olisi pit\u00e4nyt hyv\u00e4ksytt\u00e4\u00e4 neuvottelumandaatti kaikissa j\u00e4senmaissa ennen neuvotteluja, eik\u00e4 niiden j\u00e4lkeen, kuten nyt. Kansallisten parlamenttien lis\u00e4ksi pit\u00e4isi kuulla my\u00f6s laajasti eri sidosryhmi\u00e4 ja Euroopan parlamentin tulisi olla mukana mandaatin muotoilussa.<\/p>\n

My\u00f6s Sarkkisen mielest\u00e4 CETA-sopimuksen suurimmat uhat l\u00f6ytyv\u00e4t investointisuojasta. Vaikka investointisuojan v\u00e4limiestuomioistuimen sijasta p\u00e4\u00e4dyttiin pysyv\u00e4\u00e4n investointituomioistuimeen, niin edelleen kanneoikeus on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yrityksill\u00e4. Sarkkinen ei l\u00f6yd\u00e4 syit\u00e4 miksei investointiriitoja voitaisi selvitell\u00e4 kansallisissa menettelyiss\u00e4, kun kyse on kuitenkin valtioista ja liittoumista, joissa on toimivat oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4t. Siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hallinto- ja tuomioistuinratkaisujen p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta ulkomaiselle yksityisoikeudelliselle laink\u00e4ytt\u00f6elimelle, rajattaisiin kansallista toimivaltaa tavalla, jonka laajuutta on vaikea etuk\u00e4teen arvioida.<\/p>\n

Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykk\u00e4nen<\/strong> tulkitsee (US 8.11.2017) investointisuojaa mutkattomammaksi. H\u00e4nen mukaansa investointisuoja koskisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n selke\u00e4\u00e4 kansallista syrjint\u00e4\u00e4, eik\u00e4 esimerkiksi kansallisten lakien ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksien tiukentamista, vaikka ne haittaisivat yritystoimintaa.<\/p>\n

Sarkkinen ja Riess eiv\u00e4t jaa Mykk\u00e4sen huolettomuutta. Kummankin mielest\u00e4 jo pelkk\u00e4 yritysten yksipuolinen kanneoikeus antaa yrityksille tilaisuuden painostaa lakien valmistelijoita, joiden on otettava huomioon menettelyn mahdolliset kustannukset. T\u00e4m\u00e4n voi tulkita kaventavan demokraattista vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja t\u00e4st\u00e4 on lukuisia kansainv\u00e4lisi\u00e4 esimerkkej\u00e4. Esimerkiksi Suomessakin pinnalla olevalla kaivostoimialalla, jossa toimipaikkoja on suhteellisen v\u00e4h\u00e4n, voidaan helposti argumentoida syrjiv\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n puolesta, vaikkei se sit\u00e4 todellisesti olisikaan.<\/p>\n

Suuri ongelma on my\u00f6s sanktiointi. Kun tulleja ja sijoittajien oikeuksia koskevat pyk\u00e4l\u00e4t ovat sitovia ja sanktioituja, j\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4minen julkilausumantasolle. Esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelua ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4oikeuksia koskevat tavoitteet ovat vain hienoja periaatteita, ilman selke\u00e4\u00e4 sanktioitij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sarkkisen toiveena olisi koko inventointisuojan hautaaminen. Mutta jos ja kun se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sinne j\u00e4\u00e4v\u00e4n, h\u00e4n toivosi siihen liitett\u00e4v\u00e4n kanneoikeudet my\u00f6s valtioille ja j\u00e4rjest\u00f6ille. T\u00e4ll\u00f6in pystytt\u00e4isiin paremmin puolustamaan my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n kehityksen arvoja. N\u00e4iden kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevien julkilausumien sanktioitiin pit\u00e4isi kehitt\u00e4\u00e4 selke\u00e4 ja kunnollinen j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n

Vasemmistoliittoa huolettavat my\u00f6s Suomen l\u00f6yh\u00e4 kaivoslaki ja CETA:n yhdistelm\u00e4. T\u00e4st\u00e4 vasemmistoliitto, Sarkkisen johdolla, l\u00e4hestyiv\u00e4t hallitusta kirjallisella kysymyksell\u00e4. Elinkeinoministeri Mika Lintil\u00e4n<\/strong> vastaukset eiv\u00e4t kuitenkaan vasemmistoliittoa vakuuttaneet.<\/p>\n

Hallitus oli kyll\u00e4 teett\u00e4nyt selvityksen Suomen kaivoslaista, mutta selvityksen tekij\u00f6iksi oli valittu vain yksi asianajotoimisto, sekin on erikoistunut nimenomaan kaivosyritysten edustamiseen. Asianajotoimisto Boreliuksen selvityksen mukaan, Suomen kaivoslakiin ei ole tarvetta tehd\u00e4 muutoksia. Vasemmistoliiton mielest\u00e4 selvityksess\u00e4 on tarkisteltu varsin suppeasti huolenaiheita esimerkiksi verotuksen ja ymp\u00e4rist\u00f6suojelun muutosten suhteen.<\/p>\n

CETA:n t\u00e4m\u00e4n hetkinen tilanne<\/h3>\n

CETA-sopimus tuli tullimaksujen osalta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syyskuussa 2017, mutta tullakseen t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, pit\u00e4\u00e4 kaikkien EU-maiden ratifioida se. Useat maat, Suomi mukaan lukien, ovat sopimuksen ratifioineet.<\/p>\n

Joissain maissa on kuitenkin toinen \u00e4\u00e4ni kellossa. Esimerkiksi Italian oikeistopopulistinen varap\u00e4\u00e4ministeri Luigi Di Maio on ilmoittanut Italian hallituksen \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4n sopimuksen ratifiointia vastaan.<\/p>\n

Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 CETA:n lopullisen kohtalon ja miten se EU.ssa ja Kanadassa vaikuttamaan. Sarkkinen huomioi kansainv\u00e4listen j\u00e4rjest\u00f6jen, kuten kansainv\u00e4lisen ay-liikkeen t\u00e4rke\u00e4n roolin, vapaakauppasopimusten ehtojen parantumisessa. T\u00e4h\u00e4n on tarvetta my\u00f6s jatkossa, sill\u00e4 USA:n ja EU:n v\u00e4liset TTIP-neuvottelut ovat j\u00e4lleen k\u00e4ynnistyneet. Aiemmin EU on ilmoittanut solmivansa vapaakauppasopimuksia vain Pariisin ilmastosopimusta noudattavien maiden kanssa, mutta ilmeisesti Donald Trumpin uhkaukset nostaa eurooppalaisten tuontiautojen tullit 20 prosenttiin ovat tehonneet, sill\u00e4 EU on v\u00e4hin \u00e4\u00e4nin luopunut t\u00e4st\u00e4 periaatteestaan USA:n kohdalla. N\u00e4in j\u00e4lleen kerran n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja sosiaalisetperiaatteet haudataan talouden alttarilla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Aapo Niemi Kuvat: Aapo Niemi ja kuvapalvelut Vuonna 2009 aloitettiin EU:n ja Kanadan v\u00e4liset CETA-vapaakauppasopimusneuvottelut. CETA-neuvottelut eteniv\u00e4t melkoisessa mediapimennossa EU:n ja Yhdysvaltojen v\u00e4lisen TTIP-vapaakauppasopimusneuvotteluiden vieden suurimman huomion. Donald Trumpin voitettua Yhdysvaltojen presidentinvaalit TTIP-neuvottelut kuitenkin [Lue lis\u00e4\u00e4…]<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"author":45,"featured_media":1252,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[110],"tags":[23,139,138,150,144,142,145,141,143,149,146,147,151,140,148,9],"class_list":{"0":"post-1299","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-110","8":"tag-ay-liike","9":"tag-ceta","10":"tag-eu","11":"tag-investointisuoja","12":"tag-kaivostoiminto","13":"tag-kanada","14":"tag-luonto","15":"tag-monikansalliset-yritykset","16":"tag-nafta","17":"tag-nestle","18":"tag-pohjavesi","19":"tag-romania","20":"tag-ttip","21":"tag-vapaakauppa","22":"tag-yhdysvallat","23":"tag-ymparisto"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1299","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/45"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1299"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1299\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1440,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1299\/revisions\/1440"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1252"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1299"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1299"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1299"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}