{"id":2020,"date":"2019-09-13T08:16:08","date_gmt":"2019-09-13T05:16:08","guid":{"rendered":"https:\/\/kio.fi\/kk\/?p=2020"},"modified":"2019-09-13T08:16:08","modified_gmt":"2019-09-13T05:16:08","slug":"kklehti-tutki-miten-vaalilupaukset-nakyvat-hallitusohjelmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kio.fi\/kk\/kklehti-tutki-miten-vaalilupaukset-nakyvat-hallitusohjelmassa\/","title":{"rendered":"KKLEHTI tutki, miten vaalilupaukset n\u00e4kyv\u00e4t hallitusohjelmassa"},"content":{"rendered":"

\"Rinteen<\/p>\n

KKLEHTI selvitti hallitukseen p\u00e4\u00e4sseiden puolueiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevien\u00a0 vaalilupauksien pit\u00e4vyyden. Mitk\u00e4 p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t hallitusojelmaan ja mitk\u00e4 roskiin.<\/strong>\u00a0 Artikkelin aluksi Ville Nevala k\u00e4y l\u00e4pi vaalilupauksia ja lopuksi Marko Nevalainen hallitusohjelmaa.<\/strong><\/p>\n

Kuvat: valtioneuvosto.fi ja flickr.com<\/strong><\/p>\n

Vaalilupaukset<\/strong><\/em><\/h2>\n

Teksti:Ville Nevala<\/strong><\/p>\n

Vuoden 2019 eduskuntavaalien k\u00e4rkiteemoiksi nousivat ilmasto- ja maahanmuuttoasiat. N\u00e4m\u00e4 kaksi suurta teemaa vaikuttavat kaikkiin muihinkin yhteiskunnan osa-alueisiin kuten my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4asioihin, jotka olivat kuitenkin vaalituloksen kannalta ratkaisevassa asemassa. Edellinen Juha Sipil\u00e4n hallitus aiheutti palkansaajissa suurta tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 kilpailukyvyn parantamisohjelmallaan, joka siirsi vastuuta kilpailukyvyn parantamisesta ty\u00f6nantajilta ty\u00f6ntekij\u00f6ille. N\u00e4ist\u00e4 toimista aiheutui Suomen oloissa melko harvinaista liikehdint\u00e4\u00e4, joka eskaloitui mielenosoituksiksi ja ty\u00f6nseisauksiksi. Ilmasto- ja maahanmuuttoasiat eiv\u00e4t sitten olleetkaan vaalien ratkaiseva tekij\u00e4, vaan juuri ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevat asiat aiheuttivat Keskustalle sen kaikkien aikojen suurimman vaalitappion.<\/p>\n

Sipil\u00e4n hallituksen toimet saivat oppositiossa olleiden perinteisten ty\u00f6v\u00e4enpuolueiden \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t aktivoitumaan uurnille. My\u00f6s Vihre\u00e4t ja Perussuomalaiset olivat vaalivoittajia. Heid\u00e4n \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4\u00e4n varmasti aktivoivat enemm\u00e4n juuri ilmasto- ja maahanmuuttoteemat, joihin n\u00e4m\u00e4 puolueet vahvasti profiloituvat.<\/p>\n

Onko uuden hallituksen my\u00f6t\u00e4 siis lupa odottaa palkansaajien kannalta my\u00f6nteisemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4? Kuinka vaalitappion kokenut, mutta puheenjohtajavaihdoksen my\u00f6t\u00e4 hallitukseen kelpuutettu Keskusta vaikuttaa hallitusohjelman ty\u00f6el\u00e4m\u00e4asioihin? Lunastavatko ty\u00f6v\u00e4enpuolueet lupauksensa ja mill\u00e4 aikataululla? Mink\u00e4laista linjaa RKP ajaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n asioissa?<\/p>\n

SDP lupasi opinpolkua, reilua ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4, ty\u00f6lupien helpottamista ja kasvua <\/strong><\/p>\n

SDP, joka saavutti vaaleissa suurimman puolueen aseman, l\u00e4hti vaaleihin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4teemalla \u201dTy\u00f6t\u00e4 ja kasvua\u201d. Ohjelma oli jaettu kolmeen osioon, joista ensimm\u00e4inen koski opinpolkua. Sen konkreettisimpina tavoitteina olivat oppivelvollisuuden nostaminen koskemaan toisen asteen tutkintoa, ihmisl\u00e4ht\u00f6inen ja ty\u00f6markkinoiden tarpeisiin vastaava oppimisen uudistus, korkeakoulututkinnon suorittamistavoitteen nostaminen 50 prosenttiin sek\u00e4 tieteen ja tutkimuksen perusrahoituksen varmistaminen.<\/p>\n

SDP:n ohjelman toinen osio k\u00e4sitteli reilua ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tavoitetta luvattiin l\u00e4hte\u00e4 tavoittelemaan yhteistoiminta- ja ty\u00f6sopimuslain uudistuksella, ep\u00e4reilujen palkkaerojen poistamisella, julkisen sektorin nimett\u00f6m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6nhaulla ja ty\u00f6llisyyspalveluiden riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 saatavuudella sek\u00e4 resurssoinnilla koko maassa. My\u00f6s maahanmuuttajien parempi kotouttaminen ja ty\u00f6luvan saannin helpottaminen olivat toimenpidelistalla kohti reilumpaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kolmas ty\u00f6el\u00e4m\u00e4teema k\u00e4sitteli kasvua. Kasvua l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n hakemaan pienyritt\u00e4jien ansiotuloverotusta kevent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja alv-vapautuksen nostamisella 30\u00a0000 euroon. Verotusuudistus toteutettaisiin usean vuoden aikav\u00e4lill\u00e4, jotta vakaa ja ennakoitava toimintaymp\u00e4rist\u00f6 s\u00e4ilyy. Tutkimukseen ja kehitykseen pit\u00e4isi SDP:n mielest\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 prosenttia bkt:sta vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n

Keskusta halusi purkaa byrokratiaa, lis\u00e4t\u00e4 paikallista sopimista ja ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa \u00a0<\/strong><\/p>\n

Vaalien suurin h\u00e4vi\u00e4j\u00e4 ja Suomen nelj\u00e4nneksi suurimaksi puolueeksi pudonnut Keskusta l\u00e4hti eduskuntavaaleihin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4teemalla \u201dTy\u00f6t\u00e4 ja toimeentuloa\u201d. Ohjelman p\u00e4\u00e4sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 oli ty\u00f6llistymisen edellytysten parantaminen s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja byrokratiaa purkamalla. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olevat erityisryhm\u00e4t pit\u00e4isi saada mukaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sosiaalisen ja tuetun ty\u00f6llist\u00e4misen kautta.<\/p>\n

Paikallista sopimista tulisi Keskustan mielest\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ja sen esteit\u00e4 purkaa. Ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa tulisi helpottaa oleskelulupak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 yksinkertaistamalla. Yritt\u00e4jien verotusta ei pit\u00e4isi kirist\u00e4\u00e4 vaan maltillisesti kevent\u00e4\u00e4. Jos ansiotuloverotuksessa on kevennysvaraa, se pit\u00e4isi kohdistaa pieni- ja keskituloisiin. My\u00f6s Keskustan mielest\u00e4 tutkimukseen ja kehitykseen tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 prosenttia bkt:sta vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n

Vihre\u00e4t lupasi koulutuspanostusta, ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa ja ty\u00f6llistymisen helpottamista <\/strong><\/p>\n

Vihre\u00e4 liitto saavutti vaalivoiton ja aseman suomen viidenneksi suurimpana puolueena ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vaaliteemalla \u201dLuodaan ty\u00f6t\u00e4 ja turvaa\u201d. Teemassa oli viisi otsikkoa, joista ensimm\u00e4inen koskee koulutusta ja osaamista. Vihre\u00e4t lupasi miljardin euron panostuksen koulutukseen ja tutkimukseen. Pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olleille haluttiin tarjota mahdollisuus p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 tietojaan ja my\u00f6s Vihre\u00e4 liitto haluaa toisen asteen koulutuksen osaksi oppivelvollisuutta.<\/p>\n

Vihreiden toinen otsikko k\u00e4sitteli ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa. Puolueen mukaan ulkomaalaisen ty\u00f6voiman palkkaamista tulee helpottaa poistamalla ty\u00f6voiman saatavuusharkinta ja ty\u00f6lupak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 pit\u00e4\u00e4 nopeuttaa. Turvapaikanhakijoiden ty\u00f6skentelyn esteit\u00e4 purettaisiin ja heid\u00e4n hakeutumistaan kieli-, ammatti-, ja korkeakouluopintoihin tuettaisiin.<\/p>\n

Kolmannessa otsikossaan Vihre\u00e4t tahtoo madaltaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kynnyksi\u00e4. Se tapahtuisi helpottamalla mahdollisuutta osa-aikaty\u00f6h\u00f6n ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lity\u00f6markkinoita, mill\u00e4 helpotetaan palkkatuen avulla muutoin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4vien ty\u00f6llistymist\u00e4 avoimille ty\u00f6markkinoille. Ty\u00f6nteosta tulee my\u00f6s tehd\u00e4 kannattavampaa siirtym\u00e4ll\u00e4 kohti perustuloa ja parantamalla itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4vien sosiaaliturvaa. Vihre\u00e4t haluaa edist\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikkojen synty\u00e4 poistamalla ensimm\u00e4isen ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6nantajamaksut ensimm\u00e4iselt\u00e4 vuodelta mikroyrityksiss\u00e4.<\/p>\n

Nelj\u00e4s otsikko k\u00e4sitteli ty\u00f6nhakijan palveluja, jotka halutaan r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 ihmisten oman el\u00e4m\u00e4ntilanteen mukaan. Vihre\u00e4t haluaa poistaa Sipil\u00e4n hallituksen tekem\u00e4t aktiivisuusehdot, jotka koetaan n\u00f6yryytt\u00e4viksi, ja varmistaa tukitoimien tarkoituksenmukaisuuden. Kuntouttava ty\u00f6toiminta tai harjoittelu eiv\u00e4t saa toimia ty\u00f6voiman korvaajana. My\u00f6s mielenterveyskuntoutujilla ja vammaisilla tulee olla oikeus ty\u00f6h\u00f6n ja palkkaan.<\/p>\n

Julkisen sektorin tukema talouden uudistus oli Vihreiden viides ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n otsikko. He uskovat julkisen talouden toimivan moottorina talouden uudistumiselle. Siihen vaadittaisiin yritystukien painopisteen siirt\u00e4mist\u00e4 pieniin kasvuhakuisiin yrityksiin, digitalisaation haltuunottoa ja julkisen sektorin sijoituksia vihre\u00e4\u00e4n talouteen.<\/p>\n

Vasemmistoliitto halusi palkkatuen kaikille pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mille ja aktiivimallin purkamista<\/strong><\/p>\n

Vasemmistoliitto onnistui nostamaan kannatustaan eduskuntavaaleissa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sitten vuoden 1995. Vaikka puolueen vaalik\u00e4rkin\u00e4 olivat eriarvoistumisen ja ilmastonmuutoksen pys\u00e4ytt\u00e4minen, my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4asiat olivat vahvasti mukana vaaliohjelmassa.<\/p>\n

Suomessa on samanaikaisesti sek\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6voimapulaa. T\u00e4h\u00e4n Vasemmistoliiton vaaliohjelma tarjosi ratkaisuksi subjektiivista oikeutta palkkatuettuun ty\u00f6h\u00f6n jokaiselle yli 24 kuukautta ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 olleelle. Jokaiselle ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4lle annettaisiin my\u00f6s oikeus omaehtoiseen opiskeluun. Aktiivimalli puretaan ja ty\u00f6voimapoliittiset karenssit lopetetaan. Mahdollistetaan ty\u00f6tulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdist\u00e4minen ja n\u00e4in helpotetaan ty\u00f6n vastaanottamista. Lis\u00e4ksi ratkaisuksi tarjottiin osaty\u00f6kykyisten parempaa tukemista ja ty\u00f6kyvytt\u00f6mien pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mien el\u00e4kkeelle p\u00e4\u00e4syn helpottamista. Valtion tulisi my\u00f6s panostaa muuntokoulutuksen lis\u00e4\u00e4miseen niill\u00e4 alueilla, joilla ty\u00f6voimapula on suurin. Lis\u00e4ksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevan ty\u00f6voiman lupaprosesseja tulee nopeuttaa. Samalla tulee vahvistaa ulkomaalaisen ty\u00f6voiman ty\u00f6ehtojen valvontaa muun muassa luottamushenkil\u00f6iden tiedonsaantioikeutta parantamalla.<\/p>\n

Ty\u00f6n murrokseen ja yh\u00e4 nopeampaan teknologiseen kehitykseen Vasemmistoliitto vastaisi panostamalla osaamiseen. Jokaiselle halutaan taata oikeus opiskeluun. Ty\u00f6n ohessa opiskeleville varmistetaan oikeus ty\u00f6ajan lyhent\u00e4miseen. My\u00f6s Vasemmistoliitto haluaisi nostaa arvonlis\u00e4verollisen myynnin alarajaa 30 000 euroon ja parantaa pienyritt\u00e4jien sosiaaliturvaa. Heille tarjottaisiin my\u00f6s digity\u00f6kalupakki, jossa olisi tarjolla avoimen l\u00e4hdekoodin ty\u00f6kaluja pienyritt\u00e4jille. Kulttuurin rahoitusosuus nostettaisiin prosenttiin valtion budjetista ja n\u00e4in korvattaisiin henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n kohdistuvat leikkaukset. Tavoitteena on my\u00f6s tutkimuksen ja kehityksen rahoituksen nosto viiteen prosenttiin bkt:sta.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ep\u00e4varmuuden ja stressin v\u00e4hent\u00e4miseksi ohjelmassa on toimenpiteit\u00e4 tasa-arvoisesta perhevapaauudistuksesta, palkkatasa-arvosta alojen ja sukupuolten v\u00e4lill\u00e4, lyhyemm\u00e4n ty\u00f6ajan kokeilusta ja uudistetusta vuorotteluvapaasta. Vasemmistoliiton suunnitelmissa on my\u00f6s alipalkkauksen kriminalisoiminen ja kanneoikeuden antaminen ammattiliitoille. Kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 muutettaisiin niin, ett\u00e4 se mahdollistaa itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien kollektiivisen neuvotteluoikeuden ja ty\u00f6sopimuslakia laajennetaan koskemaan my\u00f6s heit\u00e4. Yt-laki laajennettaisiin koskemaan my\u00f6s alle 20 hengen yrityksi\u00e4 ja paikallinen sopiminen tulisi tehd\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4ytyneen ty\u00f6ntekij\u00e4osapuolen kanssa.<\/p>\n

RKP tukisi yrityksi\u00e4, helpottaisi palkkaamista ja poistaisi ulkomaalaisen ty\u00f6voiman tarveharkinnan<\/strong><\/p>\n

Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue s\u00e4ilytti eduskuntavaaleissa asemansa Suomen seitsem\u00e4nneksi suurimpana puolueena. RKP:n vaaliohjelmassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n asioiden k\u00e4rkiteemana oli ty\u00f6llisyyden parantaminen. T\u00e4m\u00e4 tapahtuisi pieni\u00e4- ja keskisuuria yrityksi\u00e4 tukemalla ja helpottamalla ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkkaamista. Tasa-arvo- ja ty\u00f6hyvinvointiasiat nousivat my\u00f6s vahvasti esiin RKP:n ohjelmassa.<\/p>\n

RKP:n mukaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulisi laajentaa ja ulkomaalaisen ty\u00f6voiman tarveharkinta tulisi poistaa. Ty\u00f6nv\u00e4lityst\u00e4 tulisi parantaa sallimalla yksityisten ty\u00f6nv\u00e4litysten toiminta julkisten TE-toimistojen tukena.<\/p>\n

Vaalilupaukset yhdistiv\u00e4t mutta mit\u00e4 toteutetaan<\/strong><\/p>\n

Hallituksessa olevilla puolueilla oli, ainakin vaaliohjelmiensa mukaan, konsensus monestakin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevasta asiasta. Kaikki puolueet haluavat luoda tasa-arvoisempaa ja kaikki ryhm\u00e4t mukaan ottavaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. Vaalien voittajapuolueilla SDP:ll\u00e4, Vasemmistoliitolla ja Vihreill\u00e4 on my\u00f6s selke\u00e4 yhteinen n\u00e4kemys ty\u00f6tt\u00f6mien aktiivimallin toimimattomuudesta. Kaikilla hallituksen puolueilla on my\u00f6s halukkuutta panostaa tutkimukseen ja kehitykseen sek\u00e4 parantaa itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien ja pienten yritysten asemaa.<\/p>\n

Seuraavan jutun aihe on, kuinka n\u00e4m\u00e4 vaalilupaukset siirtyiv\u00e4t hallitusohjelmaan ja hallituksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimenpiteisiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Hallitusohjelma<\/strong><\/em><\/h2>\n

Teksti: Marko Nevalainen<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

P\u00e4\u00e4ministeri Antti Rinne sai muodostettua vasemmistolaisimman hallituksen sitten 80-luvun alun, jolloin SDP ja SKDL olivat yhdess\u00e4 hallituksessa. Hallituksessa ovat SDP:n johdolla Vasemmistoliitto, Vihre\u00e4t, RKP ja vaalien suurin h\u00e4vi\u00e4j\u00e4 Keskusta.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Enemmist\u00f6hallitus toki, mutta my\u00f6s sora\u00e4\u00e4ni\u00e4 on kuulunut demokratian hengen toteutumisesta, kun eduskuntavaaleissa 2019 toiseksi ja kolmanneksi tulleet puolueet j\u00e4tettiin oppositioon r\u00e4ksytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hallitusohjelman rahoitus pohjaa 2 prosentin talouskasvuun ja 75 prosentin ty\u00f6llisyysasteeseen. Viimeaikaisia suhdanne- ennusteita katsellessa ei voi olla kovin luottavainen n\u00e4iden toteutumiseen. L\u00e4hivuosien talouskehitys ratkaisee Rinteen hallituksen ohjelman toteutumisen.<\/p>\n

Mit\u00e4 vaalilupauksista p\u00e4\u00e4tyi lopulta hallitusohjelmaan? Onko vihervasemmiston hallitus palkansaaja- my\u00f6nteinen vai saivatko RKP ja Keskusta vaakakupin k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n yritt\u00e4jien suuntaan?<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n lakien osalta hallitusohjelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteistoimintalain, ty\u00f6sopimuslain ja vuosilomalain uudistuksen. Resursseja ty\u00f6nhakijapalveluihin lupaillaan lis\u00e4\u00e4. Vasemmistoliiton vaaliohjelmaa mukaillen aktiivimallin leikkuri puretaan ja ty\u00f6tt\u00f6myysturvan karenssij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kohtuullistetaan.<\/p>\n

Keskusta ja vihre\u00e4t per\u00e4\u00e4nkuuluttivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olevien erityisryhmien saamista mukaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Erityisryhmin\u00e4 hallitusohjelmassa mainitaan osaty\u00f6kykyiset, maahanmuuttajat, vammaiset nuoret ja ik\u00e4\u00e4ntyneet. N\u00e4iden ryhmien ty\u00f6llistymisen helpottamiseksi lis\u00e4t\u00e4\u00e4n yksityisen sektorin palkkatukia, otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ty\u00f6llistymisseteli ja kolmannen sektorin palkkatukea uudistetaan. Lis\u00e4ksi halutaan kehitt\u00e4\u00e4 v\u00e4lity\u00f6markkinoita. My\u00f6s nuorisotakuun edist\u00e4minen on kirjattu hallitusohjelmaan.<\/p>\n

Keskusta ja RKP halusivat lis\u00e4t\u00e4 paikallista sopimista. T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s kirjattiin hallitusohjelmaan. Voisi kysy\u00e4 miksi paikallista sopimista pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4? Ty\u00f6- ja virkaehtosopimuksethan m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t vain minimin. L\u00e4hes kaikesta voi nykyisinkin sopia paikallisesti paremmin heikommassa asemassa olevan eli ty\u00f6ntekij\u00e4n kannalta.<\/p>\n

Sek\u00e4 SDP ett\u00e4 Vasemmistoliitto halusivat vaaliohjelmiensa mukaan nostaa yritysten maksaman arvonlis\u00e4veron alarajan 30 000 euroon. T\u00e4st\u00e4 summasta suli puolet hallitusohjelmaan kirjatessa. Lis\u00e4ksi Suomen pit\u00e4\u00e4 hakea EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlis\u00e4verovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 15 000 euroon. Aika pienienkin vaalilupausten toteuttamiseen pit\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n hakea lupaa EU:sta ja jos sit\u00e4 ei tule, niin lupaukset saa heitt\u00e4\u00e4 roskakoriin. Pit\u00e4isik\u00f6 vaalitavoitteisiin nyky\u00e4\u00e4n lis\u00e4t\u00e4 \u201djos EU antaa luvan\u201d.<\/p>\n

Koulutukseen lis\u00e4\u00e4 rahaa<\/strong><\/p>\n

SDP, Vihre\u00e4t ja Vasemmistoliitto halusivat panostaa opiskeluun. My\u00f6s RKP sai mukaan haluamansa panostuksen ruotsin kieleen. Vaaliohjelmista kirjattiin hallitusohjelmaan muun muassa seuraavia kohtia:<\/p>\n