{"id":2443,"date":"2019-09-13T08:19:14","date_gmt":"2019-09-13T05:19:14","guid":{"rendered":"https:\/\/kio.fi\/kk\/?p=2443"},"modified":"2024-04-19T01:37:51","modified_gmt":"2024-04-18T22:37:51","slug":"lauri-ihalainen-tyomarkkinajarjestojen-ratkaisut-vaikuttavat-erittain-paljon-tyollisyyteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kio.fi\/kk\/lauri-ihalainen-tyomarkkinajarjestojen-ratkaisut-vaikuttavat-erittain-paljon-tyollisyyteen\/","title":{"rendered":"Lauri Ihalainen – Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen ratkaisut vaikuttavat eritt\u00e4in paljon ty\u00f6llisyyteen"},"content":{"rendered":"

Suomi tarvitsee ammatillisen aikuiskoulutuksen reformin my\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4 oleville ty\u00f6ntekij\u00f6ille, kun noin 100000 alle 30-vuotiasta on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 peruskoulun varassa. Yhteiskunnan ohella ty\u00f6nantajien on panostettava ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 koulutukseen ja hyvinvointiin. Palkkatukeen tulee hallitukselta lis\u00e4\u00e4 rahaa mutta ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen ratkaisut vaikuttavat eritt\u00e4in paljon ty\u00f6llisyyteen.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti: ty\u00f6ryhm\u00e4 Auror Kiseri, Ville Nevala, Laura Ven\u00e4l\u00e4inen<\/strong><\/p>\n

Kuvat: Jani Virtanen<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

SAK:n pitk\u00e4aikaisin puheenjohtaja Lauri Ihalainen<\/strong>, 72, ker\u00e4si salin t\u00e4yteen kiinnostuneita kuulijoita kuukauden kurssin viimeisell\u00e4 viikolla.<\/p>\n

– Kiljavalta on nostalgisia ja kivoja muistoja, kun 70-luvulla vedin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 SAK:n nuorille viikon mittaisia kursseja yleisest\u00e4 ay-tietoudesta. SAK:n kes\u00e4leirej\u00e4 oli Siikarannassa ja Voionmaan opistolla, miss\u00e4 oli telttamajoitus ja luennot navetan vintill\u00e4. Ty\u00f6l\u00e4isnuorisop\u00e4iv\u00e4t ker\u00e4siv\u00e4t 70-luvulla tuhansia nuoria koolle Tampereelle ja Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n. Se oli sit\u00e4 Vanhan valtauksen j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa. My\u00f6hemmin puheenjohtajakaudella Kiljavalla pidettiin SAK:n valtuuston kokoukset kahdesti vuodessa ja siihen aikaan niiss\u00e4 oli kovia v\u00e4ittelyit\u00e4 ja tiukkoja \u00e4\u00e4nestyksi\u00e4, kertoi Ihalainen.<\/p>\n

Lauri Ihalainen on Pihtiputaalta, soitti nuorena kitaraa El\u00e4m\u00e4j\u00e4rven pojat \u2013yhtyeess\u00e4, valmistui ja aloitti ty\u00f6t kirvesmiehen\u00e4 60-luvulla. Valittiin SDP:n nuorisoliiton piirisihteeriksi ja Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliiton liittoneuvoston puheenjohtajaksi 70-luvulla.<\/p>\n

Opiskeli kaksi vuotta Ty\u00f6v\u00e4en Akatemiassa ja osallistui ay-toiminnan peruskursseille Kiljavalla.<\/p>\n

SAK:n nuorisosihteeri 1970-77, j\u00e4rjest\u00f6sihteeri 1977-84, SAK:n sihteeri 1984-90 ja puheenjohtaja 1990-2009.<\/p>\n

Kaksi kautta eduskunnassa SDP:n kansanedustajana 2011-2019 ja Kataisen-Stubbin hallituksen ty\u00f6ministeri 2011-15.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vaikka Ihalainen kertoo nyky\u00e4\u00e4n viett\u00e4v\u00e4ns\u00e4 rauhallisia el\u00e4kep\u00e4ivi\u00e4, niin kirjoittajat hieman ep\u00e4ilev\u00e4t rauhallisuutta, koska ilman papereita ja PowerPointteja pidetty eritt\u00e4in kiinnostava ja kysymysten katkoma kahden tunnin katsaus meneill\u00e4\u00e4n olevista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4hankkeista, syksyn palkkaneuvotteluista, hallituksen ty\u00f6llisyystoimenpiteist\u00e4 ja syyskuun budjettiriihest\u00e4 sis\u00e4lsi reaaliaikaisen tiedon kaikista t\u00e4rkeist\u00e4 ajankohtaisista hankkeista.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ay-liikkeen tulevaisuudesta<\/strong><\/p>\n

Ay-liikkeen j\u00e4rjest\u00e4ytymisaste Suomessa on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna korkea ja se on suuri vahvuus. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ty\u00f6ehtosopimusten yleissitovuus ja sit\u00e4 ovat vuosikymmeni\u00e4 ty\u00f6nantajat yritt\u00e4neet poistaa. Yleissitovuus on kuitenkin sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4n kivijalka ja jos siihen tulee reiki\u00e4 ja sitovuus alkaa murtua, erot palkoissa ja ty\u00f6ehdoissa l\u00e4htev\u00e4t rajuun nousuun.<\/p>\n

– Ay-liike on ty\u00f6n liikett\u00e4, ihmisten silmiss\u00e4 turvallisuusliike, mutta sen pit\u00e4isi olla entist\u00e4 enemm\u00e4n uudistusliike. Sopiva sanonta aiheesta on, ett\u00e4 muutos t\u00e4ytyy tehd\u00e4 ihmisille turvallisemmaksi kuin paikoillaan pysyminen, kuvailee Ihalainen ay-liikett\u00e4.<\/p>\n

Ay-liikkeen t\u00e4ytyy olla kansainv\u00e4listyv\u00e4ss\u00e4 maailmassa muutakin kuin paikoillaan pysyv\u00e4 puolustustaisteluliike. Kyky ennakoida ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja yhteiskunnan muutoksia ennakoivan edunvalvonnan nimiss\u00e4 on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4ytyy olla enemm\u00e4n kuin reagointia siihen mit\u00e4 tapahtunut, vaikka rooli arvojen puolustajana on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n

Ay-liikkeell\u00e4 yleisesti on Ihalaisen mielest\u00e4 kolme v\u00e4yl\u00e4\u00e4, joiden kautta ajaa asettamiaan tavoitteita yhteiskunnassa. T\u00e4rkein niist\u00e4 on olla sopijaj\u00e4rjest\u00f6. Toinen on olla yhteiskunnallinen etuj\u00e4rjest\u00f6 suhteessa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin koskien ty\u00f6lakeja ja palkkaperusteista sosiaaliturvaa. Kasvavassa m\u00e4\u00e4rin ammattij\u00e4rjest\u00f6 on my\u00f6s kansainv\u00e4linen liike, sill\u00e4 EU-tasolla teht\u00e4vill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 on vaikutusta kansallisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Siksi ay-liikkeen t\u00e4ytyy olla yli kansallisten rajojen ulottuvaa yhteisty\u00f6t\u00e4. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n ihanne, vaikkakaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 realistinen, olisi se, ett\u00e4 kun kerran tavarat, p\u00e4\u00e4omat ja palvelut liikkuvat yli kansallisten rajojen, niin pit\u00e4isik\u00f6 ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 vastaavasti olla oikeus sopimiseen, yhteisty\u00f6h\u00f6n ja tarvittaessa ty\u00f6taisteluun yli kansallisten rajojen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ty\u00f6n merkityksest\u00e4 ja murroksesta<\/strong><\/p>\n

Ihalainen n\u00e4kee ty\u00f6n murroksen pohjimmiltaan mahdollisuutena, mutta riski on, etteiv\u00e4t kaikki pysy v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mukana muutoksen ollessa niin nopeaa, vaativaa ja p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4. Ty\u00f6ll\u00e4 on h\u00e4nen mukaansa muitakin arvoja kuin olla toimeentulon l\u00e4hde. Ty\u00f6n periaatteelliset merkitykset ovat osallisuus, johonkin kuuluminen, hyv\u00e4ksytyksi tuleminen ja asioihin vaikuttaminen. Ty\u00f6n arvot ovat syvemm\u00e4t kuin keino tulla toimeen. Ihmisarvoa ei koskaan saa mitata ty\u00f6ll\u00e4, se on jakamaton riippumatta siit\u00e4, onko ihminen ty\u00f6ss\u00e4 vai ei<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n pirstoutumisen my\u00f6t\u00e4 on yh\u00e4 haastavampaa toimia yhteis\u00f6llisesti, mik\u00e4 on kuitenkin vahvasti osa ihmisten identiteetti\u00e4. Yksil\u00f6llisyyskin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta hyv\u00e4 yksil\u00f6llisyys on yhteis\u00f6llisyyden sis\u00e4ll\u00e4, jotta ei tule itsekkyytt\u00e4. Ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n suhde on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4. Sata vuotta sitten vuosity\u00f6aika Suomessa oli yli 3000 tuntia, nyky\u00e4\u00e4n se on alle 1700 tuntia. Tuottavuuden nousu on mahdollistanut ty\u00f6ajan lyhent\u00e4misen ja se on edelleen kasvun t\u00e4rkein moottori. Raja ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4m\u00e4rtyy ja rajanveto n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 on vaikeaa.<\/p>\n

Ihalaisen mielest\u00e4 toimivan ty\u00f6yhteis\u00f6n huoneentauluun olisi hyv\u00e4 ajatella seuraavat tavat toimia: Molemminpuolisen arvostuksen ilmapiiri, luottamus p\u00e4\u00e4omana, yhteisty\u00f6kykyisyys, tulevaisuuden firmat panostavat ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyvinvointiin ja perheyst\u00e4v\u00e4llinen ty\u00f6nantaja p\u00e4rj\u00e4\u00e4 paremmin. Kaikkein pahinta on, jos ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on turvaton ja tarpeeton olo, eik\u00e4 ole vastavuoroisuutta. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmisen olisi mukava menn\u00e4 t\u00f6ihin.<\/p>\n

Keskim\u00e4\u00e4rin suomalaiset aloittavat ty\u00f6uransa 21-vuotiaana ja lopettavat 62-vuotiaana. Ty\u00f6st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6ik\u00e4\u00e4 painavat alas ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeelle joutuvat, suurimpana ryhm\u00e4n\u00e4 nuoret mielenterveydellisist\u00e4 syist\u00e4. T\u00f6iss\u00e4 ei jakseta tai ei riit\u00e4 osaaminen, mutta samaan aikaan maassamme on 60000 osaty\u00f6kykyist\u00e4, jotka haluaisivat tulla takaisin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on hallituksen suuria haasteita, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 reitti ty\u00f6llistymiseen niin osaty\u00f6kykyisille kuin my\u00f6s i\u00e4kk\u00e4\u00e4mmille, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jaksa nykyist\u00e4 tiivistahtista ty\u00f6t\u00e4. Arvokasta tapaa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 varttuneena on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4, mutta ty\u00f6urien pident\u00e4misen kannalta sellaisia pit\u00e4isi kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

65% ihmisist\u00e4 on edelleen kokoaikaty\u00f6ss\u00e4. Sama ihminen voi tehd\u00e4 muutaman vuoden sis\u00e4ll\u00e4 kokoaikaty\u00f6t\u00e4, p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6t\u00e4, yksinyritt\u00e4jyytt\u00e4 ja olla ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Siltoja ty\u00f6st\u00e4 toiseen tulisi vahvistaa esimerkiksi sosiaaliturvauudistuksen kautta. Digitalisaation lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 kuolee ja syntyy uudelleen eri aloille. Ty\u00f6 ei h\u00e4vi\u00e4, se muuttaa muotoaan ja irtoaa ajasta ja paikasta.<\/p>\n

Ty\u00f6n muuttuessa ja teknologian kehittyess\u00e4 ei voida tiet\u00e4\u00e4 millaista ty\u00f6t\u00e4 tulevaisuudessa on tarjolla. Sen takia Ihalaisen mielest\u00e4 vankka yleissivist\u00e4v\u00e4 pohjakoulutus ja osaaminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4, jotta ihmiset voivat ottaa vastaan tulevaisuuden t\u00f6it\u00e4. Sosiaaliset taidot ja kyky yhteisty\u00f6h\u00f6n tulevat olemaan jatkossakin t\u00e4rkeit\u00e4 ammatillisten taitojen ohella. T\u00e4m\u00e4n takia suurin reformi, jota Suomi tarvitsee, on ammatillisen aikuiskoulutuksen reformi, joka kattaa my\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4 olevat ty\u00f6ntekij\u00e4t. Suomessa on noin 100000 alle 30-vuotiasta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 peruskoulun varassa. Yhteiskunnan ohella ty\u00f6nantajien on panostettava ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 koulutukseen ja hyvinvointiin.<\/p>\n

Peruskoulun varassa olevien nuorten ty\u00f6llisyysaste on 42%. Selvityksen mukaan pelk\u00e4n peruskoulun k\u00e4yneiden ty\u00f6urien pituus on keskim\u00e4\u00e4rin 22-25 vuotta, kun keskim\u00e4\u00e4rin \u00a0ty\u00f6ss\u00e4 ollaan 37 vuotta. Jos nuori saa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n toisen asteen koulutuksen ty\u00f6ura pitenee useammalla vuodella. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hallitusohjelmaan on kirjattu, ett\u00e4 jokaiselle varmistetaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n toisen asteen koulutus ja oppivelvollisuus nostetaan toiselle asteelle.<\/p>\n

Aikuisv\u00e4est\u00f6n osaamisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ty\u00f6llisyysrahaston kehitt\u00e4minen, jotta se tukee ty\u00f6ss\u00e4 olevien ihmisten ammattip\u00e4tevyyden vahvistamista ja lis\u00e4\u00e4mist\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n Suomessa on mahdollista opiskella ty\u00f6tt\u00f6myysturvalla, mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tukea ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevien koulutusta, jotta he pysyv\u00e4t muutoksessa mukana. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vaihtoehtoina esimerkiksi ty\u00f6llisyysrahaston kehitys tai jonkinlainen koulutusseteli.<\/p>\n

Ty\u00f6llisyysaste maassamme on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 72 ja tavoitteena on nostaa se 75 prosenttiin. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 maassa t\u00e4ytyisi saada 60000 uutta ty\u00f6llist\u00e4 15-65 vuotiaiden joukossa. Tavoite on haastava, sill\u00e4 ty\u00f6markkinoille pit\u00e4isi saada vaikeimmin ty\u00f6llistyv\u00e4t ihmiset: maahanmuuttajat, pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t, osaty\u00f6kykyiset ja vammaiset. Tavoitteen saavuttaminen vaatii pitki\u00e4 putkia ja rahoitusta, sill\u00e4 monella ty\u00f6 ei ala ty\u00f6paikasta vaan itsetunnon kasvattamisesta, el\u00e4m\u00e4n perushallintataitojen opettelusta ja koulutuksesta. Vasta n\u00e4iden j\u00e4lkeen tulee mahdollinen ty\u00f6. Jos ty\u00f6llisyysaste nousee prosentin, se tuo julkiseen talouteen noin miljardin lis\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia ty\u00f6llisyysasteen nosto on hallituksen suuria hankkeita.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/strong><\/p>\n

Hallitusten<\/strong> vaikutus ty\u00f6llisyyteen<\/strong><\/p>\n

Yhteiskunta luo puitteita yritysten kilpailukyvylle ja kansainv\u00e4listymiselle. Yhteiskuntahan vastaa ihmisten koulutuksesta ja sivistystasosta sek\u00e4 luo infran, jossa yritykset voivat toimia, kertoo Ihalainen hallituksen mahdollisuuksista vaikuttaa ty\u00f6llisyyteen.<\/p>\n

-Meill\u00e4 on sellainen 10% takamatka kuljetuskustannuksien takia moniin Euroopan keskell\u00e4 oleviin maihin verrattuna.<\/p>\n

Infran t\u00e4ytyy olla hyv\u00e4ss\u00e4 iskussa, jotta me voidaan p\u00e4rj\u00e4t\u00e4, toteaa Ihalainen.<\/p>\n

Hallitus vaikuttaa my\u00f6s investointiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n verotuksen kautta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 meid\u00e4n yritysverotuksemme on kilpailukykyinen, eik\u00e4 sit\u00e4 tarvitse l\u00e4hte\u00e4 laskemaan. Riskin\u00e4 Euroopassa kuitenkin on, ett\u00e4 eri maat alkavat kilpailla toisiaan hengilt\u00e4 yritysveroalen kautta. Sen takia Euroopassa keskustellaan, voisiko yritysverolla olla jokin alaraja, jota mik\u00e4\u00e4n maa ei voisi alittaa, Ihalainen kertoo.<\/p>\n

Ihalainen toteaa my\u00f6s pitk\u00e4j\u00e4nteisyyden ja ennustettavuuden olevan t\u00e4rkeit\u00e4 yritystoiminnalle. Yrityksen tulee pysty\u00e4 luottamaan investointip\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 olosuhteet yrityksen toiminnalle s\u00e4ilyv\u00e4t.<\/p>\n

Ihalainen vertaili nykyisen Rinteen hallituksen ja edellisten Sipil\u00e4n ja Katainen-Stubb hallitusten ty\u00f6voimapoliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Katainen-Stubb hallituskausi oli todella haastava maailmantaloudesta johtuen. Niiss\u00e4kin olosuhteissa tuloeroja kavennettiin, ei heikennetty ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa eik\u00e4 ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Sipil\u00e4n hallituksen iso muutos oli l\u00e4hte\u00e4 r\u00e4v\u00e4k\u00e4sti yhteiskuntasopimuslinjalla liikkeelle, mihin sis\u00e4ltyi ty\u00f6ajan pident\u00e4mis- ja pakkolakihankkeet ja takana viel\u00e4 leikkuri, jolla tehd\u00e4\u00e4n lis\u00e4s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, jos sopimukseen ei p\u00e4\u00e4st\u00e4. N\u00e4iden hankkeiden kariuduttua tehtiin kilpailukykysopimus.<\/p>\n

Rinteen hallitusohjelmaa rakennettaessa tehtiin kolmikantavalmistelun kunnianpalautus. Rinteen hallituksessa palkkaperusteihin, sosiaaliturvaan ja ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n teht\u00e4v\u00e4t muutokset valmistellaan aidosti kolmikantaisesti. Hallitusohjelmaan on my\u00f6s kirjattu, ett\u00e4 hallitus haluaa tehd\u00e4 kolmikantayhteisty\u00f6t\u00e4 ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa my\u00f6s ty\u00f6llisyystavoitteen saavuttamiseksi.<\/p>\n

Rinteen hallitus haluaa tehd\u00e4 sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja tuloerojen kaventamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 politiikkaa. Panostukset ovat alkuvaiheessa suuria.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Budjettiriihi <\/strong><\/p>\n

Lauri Ihalainen avasi kuulijoille, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tulevassa budjettiriihess\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen mukaansa pysyvien tulojen ja menojen korista otetaan miljardi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4ll\u00e4 parannetaan perusturvaa, lopetetaan el\u00e4kkeiden indeksij\u00e4\u00e4dytys, kehitet\u00e4\u00e4n ty\u00f6lupaprosessia, panostetaan tutkimukseen ja tuotantokehitykseen, luonnonsuojeluun, perusv\u00e4yl\u00e4npitoon ja sote-palveluiden kehitt\u00e4miseen. Kuntien valtionosuuksiin tulee 1,1 miljardia lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6llisyysm\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n palkkatukeen, ty\u00f6voimapalveluiden resursseja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ja osaty\u00f6kykyisten paluuta ty\u00f6h\u00f6n helpotetaan. Ty\u00f6llisyyden osalta hallituksen t\u00e4rkeimm\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 ja toimenpiteet osuvat seuraavaan budjettiin. Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen ratkaisut vaikuttavat eritt\u00e4in paljon kasvuun, ty\u00f6llisyyteen ja ennustettavuuteen, mill\u00e4 tavalla ratkaisut tukevat kasvua ja ty\u00f6llisyytt\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t ole helppoja, mutta eiv\u00e4th\u00e4n ne ole sit\u00e4 koskaan, arvioi Ihalainen.<\/p>\n

Ansiotuloverotus kevenee pieni- ja keskituloisilla yhteens\u00e4 200 milj. euroa. Veropuolella on tulossa my\u00f6s kiristyksi\u00e4. Tupakkavero nousee asteittain, virvoitusjuomien verotus kovenee ja kovasti keskustelua aiheuttanut liikennepolttoaineiden verotus nousee 1.8. 2020 alkaen. Asuntolainojen korkov\u00e4hennyst\u00e4 jatketaan, kotitalousv\u00e4hennyksiin tulee uusi enimm\u00e4iskatto ja solidaarisuusvero s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n. Budjettiriihest\u00e4 ei pit\u00e4isi tulla suuria yll\u00e4tyksi\u00e4 ja parannuksia tehd\u00e4\u00e4n oikeudenmukaisuuden silm\u00e4lasit p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomi tarvitsee ammatillisen aikuiskoulutuksen reformin my\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4 oleville ty\u00f6ntekij\u00f6ille, kun noin 100000 alle 30-vuotiasta on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 peruskoulun varassa. Yhteiskunnan ohella ty\u00f6nantajien on panostettava ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 koulutukseen ja hyvinvointiin. Palkkatukeen tulee hallitukselta lis\u00e4\u00e4 rahaa mutta ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen ratkaisut [Lue lis\u00e4\u00e4…]<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"author":61,"featured_media":2203,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[230],"tags":[],"class_list":{"0":"post-2443","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-230"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2443","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/61"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2443"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2443\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2448,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2443\/revisions\/2448"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2203"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2443"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2443"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2443"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}