{"id":2784,"date":"2022-11-04T09:00:20","date_gmt":"2022-11-04T07:00:20","guid":{"rendered":"https:\/\/kio.fi\/kk\/?p=2784"},"modified":"2024-04-19T01:37:51","modified_gmt":"2024-04-18T22:37:51","slug":"sak-vaatii-palkansaajien-ostovoiman-palauttamista-ja-kiky-sivukuluja-tyonantajien-maksettavaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kio.fi\/kk\/sak-vaatii-palkansaajien-ostovoiman-palauttamista-ja-kiky-sivukuluja-tyonantajien-maksettavaksi\/","title":{"rendered":"SAK vaatii palkansaajien ostovoiman palauttamista ja Kiky-sivukuluja ty\u00f6nantajien maksettavaksi"},"content":{"rendered":"

Eloranta: T\u00e4ll\u00e4 kierroksella suurimpana asiana on ostovoiman lis\u00e4\u00e4minen, koska SAK: laiseen kentt\u00e4\u00e4n iskee erityisesti ruoan ja energian hintojen nousu. Kiky-sopimuksessa ty\u00f6ntekij\u00e4puolelle siirretyt sivukulut tulee saada siirretty\u00e4 takaisin ty\u00f6nantajan maksettaviksi.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti Johanna Honkaranta ja Anders Lindblad Kuvat SAK:n kuva-arkisto \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

Kuukauden kurssi haastatteli SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorantaa ja Kasvu ja vaikuttaminen -osaston johtajaa Jyrki Konolaa ty\u00f6markkinatilanteesta ja muista ajankohtaisista asioista.<\/p>\n

Jarkko Eloranta<\/strong> korosti SAK:n muuttunutta roolia meneill\u00e4\u00e4n olevissa ty\u00f6ehtosopimusneuvotteluissa. SAK ei neuvottele sopimuksista vaan liitot neuvottelevat omat sopimuksensa, painotti Eloranta\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 – SAK:n teht\u00e4v\u00e4 on pyrki\u00e4 yhteensovittamaan liittojen \"\"neuvottelutoimintaa, toimimaan tiedonvaihdon alustana ja edist\u00e4\u00e4 yleisi\u00e4 tavoitteita ty\u00f6ehtosopimustoiminnassa. T\u00e4ll\u00e4 kierroksella suurimpana asiana on ostovoiman lis\u00e4\u00e4minen. SAK-laiseen kentt\u00e4\u00e4n iskee erityisesti ruoan ja energian hintojen nousu. Kiky-sopimuksessa ty\u00f6ntekij\u00e4puolelle siirretyt sivukulut tulee saada siirretty\u00e4 takaisin ty\u00f6nantajan maksettaviksi, sanoo Eloranta.<\/p>\n

Teknologiateollisuuden ty\u00f6ehtosopimukset p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t marraskuun lopussa, eik\u00e4 ensivuoden palkankorotuksia saatu sovittua m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4. Mit\u00e4 tapahtuu seuraavaksi?<\/p>\n

– Neuvotteluja on jatkettu, mutta osapuolet ovat ilmeisen kaukana toisistaan. Samassa tilanteessa on my\u00f6s kemian sopimus ja osa palvelualojen sopimuksistakin p\u00e4\u00e4ttyy my\u00f6s kohta. Alkuvuodesta katkeaa suuri osa kuljetusalojen sopimuksista. Pahimmillaan avoinna olevat sopimukset kasautuvat kaikki alkuvuoteen, jolloin keskusj\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 yhteinen pohdinta asioiden laukaisemiseksi sek\u00e4 neuvottelu- ett\u00e4 muin toimin.<\/p>\n

– T\u00e4rke\u00e4 asia on my\u00f6s kolmikantainen valmistelu- ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6. Eduskunnan hallituskausi on p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4 ja viimeiset hallituksen esitykset pit\u00e4\u00e4 saada parin viikon aikana eduskunnan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Ty\u00f6t\u00e4 on hyvin paljon j\u00e4ljell\u00e4, kertoo Eloranta.<\/p>\n

Jyrki Konola<\/strong> nosti esiin edess\u00e4 olevat eduskuntavaalit ja niihin liittyv\u00e4t SAK:n omat vaalitavoitteet.\"\"<\/p>\n

-SAK:n vaalitavoitteet on julkaistu jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ( www.vaalitavoitteet.fi<\/a>). Eduskuntavaalit ovat 2.4.2023 ja SAK:n n\u00e4k\u00f6kulmasta niihin liittyy kolme osiota.<\/p>\n

Edunvalvonnan kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisia ehdokkaita eri puolueissa asetetaan. Toiveena on, ett\u00e4 perinteiset ja varsinkin vasemmistopuolueet asettaisivat ehdolle my\u00f6s duunariehdokkaita eli SAK:n liittojen aktiiveja ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin hyv\u00e4lt\u00e4 sen suhteen.<\/p>\n

Toinen osa on sis\u00e4lt\u00f6osio eli SAK:n hallinnon linjaamat tavoitteet. Niit\u00e4 varten on tavattu paljon toimittajia, virkamiehi\u00e4, eri poliittisten puolueiden suunnittelup\u00e4\u00e4llik\u00f6it\u00e4 ja poliitikkoja sek\u00e4 kerrottu, mitk\u00e4 asiat SAK:n mielest\u00e4 ovat t\u00e4rkeit\u00e4 tulevalla hallituskaudella ja mit\u00e4 niiden tiimoilta halutaan. Kolmantena osiona on saada SAK:n oma nukkuvien puolue \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yhdess\u00e4 liittojen kanssa on jo tehty suunnitelmia siit\u00e4, miten suomalaista ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00e4 kannustetaan antamaan \u00e4\u00e4nens\u00e4 vaaleissa. Yhdell\u00e4kin \u00e4\u00e4nell\u00e4 on merkityst\u00e4, muistuttaa Konola.<\/p>\n

Millaiset palkankorotukset vuodelle 2023 pit\u00e4isi tulla ja miten kertakorvaukset vaikuttavat? Voisiko Ruotsin palkankorotusmalli soveltua meille?<\/p>\n

–Eloranta<\/strong> painottaa, ett\u00e4 palkansaajien ostovoiman pudotus on ollut historiallisen suuri eli noin 5 % ja inflaatio on 8 % vaiheilla. On ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 yhdell\u00e4 palkankorotuskierroksella saataisiin korjattua koko kuoppa umpeen. Ostovoiman osalta otetaan varmaan takkiin v\u00e4h\u00e4n aikaa. Arvio on, ett\u00e4 palkankorotukset ovat jossain kolmen ja kahdeksan prosentin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

-Kertakorvaukset ovat hankalia, koska ne eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 palkkapohjaan ja ty\u00f6paikoilla voi olla ep\u00e4selvyyksi\u00e4 kenelle ne maksetaan. Kuuluvatko esimerkiksi osa-aikaiset niiden piiriin ja kauanko on pit\u00e4nyt olla t\u00f6iss\u00e4. Hoitajien \u201dkoronaporukalle\u201d annettiin 600 \u20ac kertakorvaus. Saattaa olla, ett\u00e4 poikkeuksellisesta tilanteesta ja inflaatiopiikist\u00e4 johtuen kertakorvauksia tullaan ty\u00f6nantajapuolelta tarjoamaan. Asian kanssa on syyt\u00e4 olla tarkkana, koska kertakorvaukset saattavat pienent\u00e4\u00e4 muita palkankorotuksia.<\/p>\n

– Keski-Euroopassa on n\u00e4hty jopa 3000 \u20ac verottomia kertakorvauksia. Prosenttim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 korotuksissa pienemm\u00e4t palkat j\u00e4\u00e4v\u00e4t jatkuvasti j\u00e4lkeen ja t\u00e4m\u00e4 johtaa my\u00f6s sukupuolten v\u00e4listen palkkaerojen kasvamiseen. Mik\u00e4\u00e4n ei est\u00e4 liittoja neuvottelemasta eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 korotuksia ja esimerkiksi Ruotsissa LO ilmoitti tavoitteekseen vuoden sopimuskaudelle 4,4 % tai 1290 kr, mik\u00e4 huomioi my\u00f6s matalapalkka-alat.<\/p>\n

Kent\u00e4ll\u00e4 usein puhutaan siit\u00e4, ett\u00e4 jos eri liittojen sopimukset katkeaisivat samaan aikaan, niin meill\u00e4 olisi mahdollisuus edist\u00e4\u00e4 sopimusten syntymist\u00e4 kovemmin erilaisten alojen yhteisell\u00e4 tuella.<\/p>\n

-Olisi hyv\u00e4, jos alojen sopimusten katkeaminen ajoittuisi samoihin vuosinelj\u00e4nneksiin ja nyky\u00e4\u00e4n tilanne on aika pirstoutunut. Osaksi se johtuu ty\u00f6nantajien operaatioista, kuten esimerkiksi mets\u00e4teollisuudessa ei tehty valtakunnallista ty\u00f6ehtosopimusta ollenkaan. Sopimusten p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen ajankohtien hajauttaminen on ollut ty\u00f6nantajapuolen keskeinen tavoite, jossa ovat onnistuneet. N\u00e4in ty\u00f6ntekij\u00e4puolen yhteisen painostuksen mahdollisuus heikkenee. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 taloustilanne saattaa muuttua sopimuskierroksen aikana. Korona-aikana n\u00e4htiin, miten juuri ennen koronatilanteen alkamista sopimusten tekij\u00e4t olivat paljon helpommassa tilanteessa kuin ne, jotka tekiv\u00e4t omansa koronan alla muun muassa palvelualat ja julkinen sektori. Asiaan vaikuttaa my\u00f6s liitoista nousevia perusteita esimerkiksi kaupan alalla se, ett\u00e4 sopimusten halutaan katkeavan ennen joulua, koska ty\u00f6nantaja ei halua joulumyynnin h\u00e4iriintyv\u00e4n. Sopimuksen mitalla on my\u00f6s vaikutusta. Pitk\u00e4ll\u00e4 sopimuksella saa usein korkeammat palkankorotukset, koska ty\u00f6rauha on taattu pitk\u00e4ksi aikaa. Kokonaisuudessaan olisi paljon helpompaa ja tehokkaampaa, jos sopimusviuhka olisi tiiviimpi, mutta asia on enemm\u00e4n kiinni ty\u00f6nantajapuolesta.<\/p>\n

Kunta-alan sopimuksessa on palkankorotus sidottu vientialojen ja kuljetusalan palkankorotuksiin. Mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kertoo?<\/p>\n

-Suomeen on ajettu vientivetoista palkkamallia ja t\u00e4ss\u00e4 kohtaa julkinen sektori tunnusti sen olemassaolon, vaikka t\u00e4ss\u00e4 heille tulee palkkaohjelmassa oleva korotus. Se on mielenkiintoinen asetelma, koska julkinen sektori on aiemmin vastustanut vientivetoista palkkamallia. EK on pyrkinyt yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa koordinaatiotaan ty\u00f6nantajavetoisesti ja ty\u00f6nantajan pakottamana. Kuntapuolen ratkaisulla voidaan vahvasti argumentoida niin p\u00e4in, ett\u00e4 se rikkoi EK:n \u201dpakkopaidan\u201d, jota se on pyrkinyt ty\u00f6markkinoille tuomaan. Keskustelu on her\u00e4nnyt siit\u00e4, ett\u00e4 tarvitsemme jonkinn\u00e4k\u00f6isen valtakunnallisen palkkakoordinaation, joka ei voi perustua ty\u00f6nantajapuolen yksipuoliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s se, ett\u00e4 EK:n yksipuolinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei kest\u00e4 painetta ty\u00f6markkinoita ja liittoja vastaan, vaan riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 joukkovoimalla se saadaan jyr\u00e4tty\u00e4. Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4puolella p\u00e4\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tilanne, jossa EK: n koordinaatio on mennyt p\u00e4reiksi, eik\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 kiinni siihen ajatukseen, ett\u00e4 julkinen puoli saa hieman enemm\u00e4n kuin muut. T\u00e4m\u00e4 kantaa varmasti pidemm\u00e4lle kuin keskin\u00e4iset erimielisyydet.<\/p>\n

 <\/p>\n

Taustamateriaali: Reaaliansiot, Inflaatio ja talousn\u00e4kym\u00e4t<\/strong><\/h2>\n

Tilastokeskus 14.10.<\/b><\/i><\/span> <\/b>Palkansaajien reaaliansiot laskivat 4,8 % hein\u00e4-syyskuussa<\/b><\/span><\/p>\n

Kokoaikaisten palkansaajien s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen ty\u00f6ajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 hein\u00e4-syyskuussa 2,7 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot laskivat sen sijaan 4,8 % edellisen vuoden kolmanteen nelj\u00e4nnekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu.<\/span><\/p>\n

Palkansaajien reaaliansiot laskeneet vuoden\u00a02014 lukemiin<\/b><\/span><\/p>\n

Kuluttajahintojen kiihtynyt nousuvauhti on heikent\u00e4nyt palkansaajien reaaliansioiden kehityst\u00e4 selv\u00e4sti t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen reaalisen ansiotason huippu saavutettiin Suomessa vuoden\u00a02021 toisella nelj\u00e4nneksell\u00e4, jolloin reaaliansiot olivat\u00a016,2\u00a0% suuremmat kuin vuonna\u00a02005. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen hintojen nousu on ollut selv\u00e4sti nopeampaa kuin nimellisansioiden nousu, ja kuluneen vuoden aikana reaaliansiot ovat laskeneet vuoden\u00a02014 viimeisen nelj\u00e4nneksen lukemiin.<\/span><\/p>\n

Tilastokeskus 14.10.<\/b><\/i><\/span> Inflaatio 8,1 % syyskuussa 2022 <\/b><\/span><\/p>\n

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli syyskuussa 8,1\u00a0%. Elokuussa inflaatio oli 7,6\u00a0%. Syyskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten s\u00e4hk\u00f6n, dieselin ja bensiinin kallistuminen sek\u00e4 asuntolainojen keskikoron nousu. <\/span><\/p>\n

Euroalueen inflaatio oli syyskuussa 2022 ennakkotietojen mukaan 10 %<\/b><\/span><\/p>\n

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli syyskuussa 10\u00a0%. Elokuussa se oli 9,1\u00a0%. Suomen vastaava inflaatio oli syyskuussa 8,4\u00a0%. Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu j\u00e4senmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen.<\/span><\/p>\n

Yle 27.10.<\/b><\/i><\/span> Kuluttajien luottamus talouteen mittaushistorian heikoin, my\u00f6s yritysten n\u00e4kym\u00e4t painuivat kriisilukemiin<\/b><\/span><\/p>\n

Sek\u00e4 kuluttajien ett\u00e4 yritysten luottamus talouteen on heikentynyt reilusti, kertovat Tilastokeskuksen luottamusindikaattori ja EK:n suhdannebarometri. My\u00f6s kuluttajien odotus omasta taloudestaan oli heikko. <\/span><\/p>\n

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen oli lokakuussa mittaushistorian heikoin, kertoo Tilastokeskuksen luottamusindikaattori. My\u00f6s odotus omasta taloudesta oli hyvin heikko, samoin arvio omasta taloudesta kyselyhetkell\u00e4. Luottamusindikaattorin saldoluku oli lokakuussa \u201317,6, kun se syyskuussa k\u00e4vi kaikkien aikojen pohjalukemassa \u201318,3. Odotus omasta taloudesta koheni hiukan viime kuusta. Kuluttajilla on nyt enn\u00e4tyksellisen v\u00e4h\u00e4n aikeita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rahaa kestotavaroiden ostoon.<\/span><\/p>\n

My\u00f6s yritykset kriisitunnelmissa<\/b><\/span><\/p>\n

Suomalaisyritysten suhdannen\u00e4kym\u00e4t ovat EK:n suhdannebarometrin mukaan painuneet kriisilukemiin. N\u00e4kym\u00e4t ovat heikentyneet kaikilla p\u00e4\u00e4toimialoilla, etenkin rakentamisessa. EK:n mukaan suhdannen\u00e4kym\u00e4t ovat jo samalla tasolla kuin finanssikriisin pohjalla.<\/span><\/p>\n

Helsingin Sanomat 18.9. <\/b><\/i><\/span>Ensi vuoden kasvuennusteet menev\u00e4t uusiksi \u2013 VM:n ylijohtaja Spolander: \u201dTalouskasvu v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin pys\u00e4htyy vuodenvaihteessa\u201d<\/b><\/span><\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6n ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan nyt on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei Suomi omilla toimillaan rapauta kilpailukyky\u00e4\u00e4n. Ensi vuoden kasvuennusteita korjataan todenn\u00e4k\u00f6isesti alasp\u00e4in, kun valtiovarainministeri\u00f6, Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitos ja useat pankit p\u00e4ivitt\u00e4v\u00e4t talousennusteitaan. Kuluva vuosi on yll\u00e4tt\u00e4nyt sen sijaan positiivisesti.<\/span><\/p>\n

\u201dT\u00e4h\u00e4n asti t\u00e4m\u00e4 vuosi on ollut ihan hyv\u00e4 vuosi Suomen taloudelle. Tuotanto on kasvanut. Ty\u00f6llisyys on enn\u00e4tystasolla. Ty\u00f6tt\u00f6myys ei ole k\u00e4\u00e4ntynyt nousuun\u201d, luettelee valtiovarainministeri\u00f6n ylijohtaja Mikko Spolander.<\/span><\/p>\n

Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella nelj\u00e4nneksell\u00e4 yh\u00e4 rivakkaa kolmen prosentin vauhtia. Vasta hein\u00e4kuussa tuotannossa alkoi n\u00e4ky\u00e4 pieni\u00e4 heikkouden merkkej\u00e4. <\/span><\/p>\n

Syksyn talousennusteita<\/b><\/span><\/p>\n

Suomen Pankki ennustaa talouden kasvavan t\u00e4n\u00e4 vuonna 2,2 prosenttia, mutta supistuvan ensi vuonna 0,3 prosenttia.<\/span><\/p>\n

Pellervon taloustutkimus uskoo talouden kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2022 ja supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2023.<\/span><\/p>\n

Labore povaa talouskasvuksi 1,8 prosenttia t\u00e4n\u00e4 vuonna ja 0,7 prosenttia ensi vuonna.<\/span><\/p>\n

Nordea arvioi talouden kasvavan t\u00e4n\u00e4 vuonna 2,5 prosenttia, mutta pys\u00e4htyv\u00e4n nollakasvuun ensi vuonna.<\/span><\/p>\n

OP odottaa talouden kasvavan t\u00e4n\u00e4 vuonna 2,0 prosenttia, mutta kasvun j\u00e4\u00e4v\u00e4n nollaan ensi vuonna.<\/span><\/p>\n

Kasvu pys\u00e4htyy vuodenvaihteessa<\/b><\/span><\/p>\n

Suomen Pankki ja Pellervon taloustutkimus ennustivat, ett\u00e4 Suomen talous vajoaa taantumaan ensi vuonna. Spolander puhuu mieluummin talouskasvun pys\u00e4htymisest\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

\u201dVuodenvaihteen molemmin puolin tulemme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kasvu on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin pys\u00e4hdyksiss\u00e4\u201d, Spolander sanoo.<\/span><\/span><\/p>\n

H\u00e4n kuitenkin uskoo, ett\u00e4 aurinko alkaa l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja edellytykset talouden toipumiselle ovat olemassa.<\/span><\/span><\/p>\n

\u201dParhaimmillaan kuluvasta vuodesta voi tulla positiivinen l\u00e4ht\u00f6lava viel\u00e4 ensi vuoteenkin\u201d, Spolander sanoo. Se maailma on nyt takanap\u00e4in, jolloin ei tarvinnut maksaa korkoa.\u201d<\/span><\/span><\/p>\n

Palkkakierros huolestuttaa<\/b><\/span><\/p>\n

Suurimmat huolenaiheet ovat Spolanderin mukaan t\u00e4n\u00e4 talvena energia, inflaatio, korot ja Ven\u00e4j\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

\u201dListaan pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s palkkakierros, jolla on Suomessa merkityst\u00e4 Suomen kilpailukyvylle\u201d, Spolander sanoo. Pit\u00e4\u00e4 pyrkii siihen, ett\u00e4 emme omilla toimilla pitkit\u00e4 ja mutkista inflaation\u00e4kym\u00e4\u00e4 emmek\u00e4 rapauta kilpailukyky\u00e4.\u201d<\/span><\/span><\/p>\n

Helsingin Sanomat 5.10.<\/b><\/i><\/span><\/span> Kunta- ja hyvinvointialojen palkankorotukset maksavat veron\u00admaksajille noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Ty\u00f6nantajan laskelmien mukaan koronahoitajille maksetaan noin 34 miljoonaa euroa.<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Kunta- ja hyvinvointialojen palkankorotukset maksavat veronmaksajille l\u00e4hivuosina noin 800 miljoonaa vuodessa. Laskelmassa on mukana juuri syntynyt hoitoalan sopimus.<\/span><\/span><\/p>\n

N\u00e4in laskee sopimuksen ty\u00f6nantajaosapuoli, Kunta- ja hyvinvointialuety\u00f6nantajat KT. My\u00f6s valtiovarainministeri\u00f6 laskee parhaillaan kustannuksia, mutta laskelma ei ole viel\u00e4 valmis.<\/span><\/span><\/p>\n

Luvut sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kaikki kunta- ja hyvinvointialueille sovitut sopimuskorotukset, palkkojen kehitt\u00e4misohjelman, palkkojen yhteensovittamisen ja muut sopimusmuutosten aiheuttamat kulut vuosina 2023 ja 2024.<\/span><\/span><\/p>\n

Kunta-alan palkkojen nousua ei viel\u00e4 tiedet\u00e4 tarkalleen, koska korotukset ovat sidoksissa siihen, kuinka paljon yksityisen sektorin palkat nousevat. Jos nousu olisi 4,2 prosenttia, esimerkiksi sairaanhoitajien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kokonaisansio lisineen nousee vuoden 2021 noin 3430 eurosta 3870 euroon. L\u00e4hihoitajilla vastaava palkannousu on 2998 eurosta 3385 euroon. Palkkojen yhdenmukaistamisen takia osalla ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 palkka nousee enemm\u00e4n.<\/span><\/span><\/p>\n

Kunta- ja hyvinvointialan palkankorotukset on kytketty tiettyjen vientialojen neuvottelutuloksiin. Sopimuksia ei ole viel\u00e4 tehty, joten ihan tarkkaa loppusummaa ei viel\u00e4 tiedet\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Kunta- ja hyvinvointialan sopimuksen mukaan yleiset palkankorotukset ovat vuosittain v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1,9 prosenttia, mutta kuitenkin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Teknologiateollisuuden, Kemianteollisuuden sek\u00e4 Auto- ja Kuljetusalan tiettyjen ty\u00f6ehtosopimusten kustannusvaikutusten matemaattinen keskiarvo.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eloranta: T\u00e4ll\u00e4 kierroksella suurimpana asiana on ostovoiman lis\u00e4\u00e4minen, koska SAK: laiseen kentt\u00e4\u00e4n iskee erityisesti ruoan ja energian hintojen nousu. Kiky-sopimuksessa ty\u00f6ntekij\u00e4puolelle siirretyt sivukulut tulee saada siirretty\u00e4 takaisin ty\u00f6nantajan maksettaviksi.   Teksti Johanna Honkaranta ja Anders [Lue lis\u00e4\u00e4…]<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"author":74,"featured_media":2830,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[269],"tags":[],"class_list":{"0":"post-2784","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-269"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2784","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/74"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2784"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2784\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2864,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2784\/revisions\/2864"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2830"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2784"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2784"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2784"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}