{"id":451,"date":"2017-10-02T14:51:39","date_gmt":"2017-10-02T11:51:39","guid":{"rendered":"https:\/\/kio.fi\/kk\/?p=451"},"modified":"2017-10-15T15:05:59","modified_gmt":"2017-10-15T12:05:59","slug":"miten-turvataan-suomalaisen-hyvinvointiyhteiskunnan-jatkuminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kio.fi\/kk\/miten-turvataan-suomalaisen-hyvinvointiyhteiskunnan-jatkuminen\/","title":{"rendered":"Miten turvataan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuminen?"},"content":{"rendered":"<p><em>Hyvinvointivaltiossa on korkea elintaso\u00a0ja hyvin j\u00e4rjestetty sosiaaliturva. Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen alkoi jo 1900 luvun alussa. Sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslakiin.<br \/>\n<\/em><!--more--><\/p>\n<p><em>Ennen toista maailmansotaa pyrittiin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n absoluuttista k\u00f6yhyytt\u00e4. Tarkoitus oli kitke\u00e4 poliittisten \u00e4\u00e4riliikkeiden kannatusta ja vahvistaa yhteiskunnallista eheytymist\u00e4. Sotavuodet muuttivat ajattelutapaa lujittaen Suomen kansan yhten\u00e4isyytt\u00e4. Sodan aikana solmittiin nykyisen hyvinvointivaltion rakentamisen t\u00e4rkein sopimus eli tammikuun kihlaus 1940. Ensimm\u00e4inen valtakunnallinen ty\u00f6ehtosopimus solmittiin vuonna\u00a01945. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen hyvinvoinnin rakentaminen on perustunut kolmikantaiseen sopimiseen, miss\u00e4 sopijaosapuolina ovat valtiovalta, ty\u00f6nantajat ja palkansaajat.<\/em><\/p>\n<h4>Hyvinvointiyhteiskunnan jatkuminen pit\u00e4\u00e4 turvata Suomessa<\/h4>\n<p><strong>\u00a0<\/strong>Teksti: Jouni Katavisto<\/p>\n<p>1990-luvun laman j\u00e4lkeen hyvinvointivaltio on mennyt huonompaan suuntaan, ja k\u00f6yhyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt Suomessa. L\u00e4hes kolmen vuosikymmen ajan Suomi on oikeistolaistunut ja mennyt kauemmaksi kolmikantaisesta sopimisesta. Nykyisen p\u00e4\u00e4ministerin Juha Sipil\u00e4n pakkolakilista on hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4.<\/p>\n<p>K\u00f6yhyys ja pahoinvointi ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet, kun ty\u00f6markkinat eiv\u00e4t ole vet\u00e4neet toivotulla tavalla. Hyvinvointivaltiolla on monenlaisia tulevaisuuden haasteita, mutta niit\u00e4 ei voi ratkaista, ennen kuin k\u00f6yhyydest\u00e4 on selvitty.<\/p>\n<p>Ay-liike on hermostunut, kun hallitusohjelmassa ei puhuta mit\u00e4\u00e4n kolmikannasta. Kolmikanta on j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa eduskunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6svallassa olevan ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n lis\u00e4ksi sosiaali-, vero-, koulutus-, el\u00e4ke- ja elinkeinolains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 tuodaan ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen ja hallituksen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Tarkoituksena on p\u00e4\u00e4st\u00e4 yhteisymm\u00e4rrykseen eduskunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 vaativista ty\u00f6markkinoita ja toimeentuloa koskevista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6hankkeista. Jos yhteisymm\u00e4rrykseen ei p\u00e4\u00e4st\u00e4, hanketta ei vied\u00e4 eduskuntaan. Koska kaksi osapuolta, ty\u00f6nantajien EK ja maan hallitus sen poliittisesta v\u00e4rist\u00e4 riippumatta, p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ennen pitk\u00e4\u00e4 aina kesken\u00e4\u00e4n yhteisymm\u00e4rrykseen, on sovittu, ett\u00e4 kolmannella osapuolella on veto-oikeus p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asiassa. Kolmikantaan kuuluu, ettei p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 silloin tehd\u00e4, vaan valmistelua jatketaan kolmikantaisesti.<\/p>\n<p>Suomalaista hyvinvointiyhteiskunnan jatkuminen ei ole mahdollista nykyisen oikeistolaisen poliittisen eliitin ajaessa Ruotsin mallia my\u00f6s Suomeen eli kolmikannan muuttamista kaksikantaiseksi j\u00e4rjestelm\u00e4ksi. Ruotsissa ty\u00f6nantajaliitto lopetti oman toimintansa. T\u00e4m\u00e4 tuntuu olevan, my\u00f6s Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitolle ja Suomen hallituksella selv\u00e4 tavoite.<\/p>\n<p>EK:n irtisanomat keskusj\u00e4rjest\u00f6sopimukset ovat t\u00e4st\u00e4 esimerkki. N\u00e4ill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 Suomi ajetaan kaksikantaiseen sopimiseen. Voisivatko ty\u00f6markkinat toimia kaksikantaisesti ilman EK:ta. Ty\u00f6markkinoilla voitaisiin ehk\u00e4 keskitty\u00e4 kovaan ytimeen eli ty\u00f6ehtoihin. Siin\u00e4 tapauksessa Eduskunta saisi itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksin uudesta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Jokainen voi itse mietti\u00e4, mit\u00e4 seuraamuksia t\u00e4ll\u00e4 olisi.<\/p>\n<p>N\u00e4inh\u00e4n Sipil\u00e4 yritti pakkolakien kautta muuttaa kolmikantasopimista. Kun pakkolait osoittautuivat perustuslain vastaisiksi, tilalle neuvoteltiin kilpailukykysopimus KIKY.<\/p>\n<p>Suomen hyvinvointiyhteiskunnan jatkon turvaaminen vaatii kolmikantaisen sopimisen s\u00e4ilytt\u00e4misen. Nykyinen poliittinen eliitti jatkaa yhteiskunnan kahtia jakamista ottamalla k\u00f6yhilt\u00e4 ja kurjistamalla heid\u00e4n elintasoansa. T\u00e4st\u00e4 ovat esimerkkej\u00e4 l\u00e4\u00e4kekorvauksen 50 euron omavastuu ja Kelataksin yhdensuuntaisen matkan rajaaminen alimmillaan 25 euroon.<\/p>\n<p>Hyvinvointivaltion jatkon turvaamisen t\u00e4rkein elementti on sopimuksiin perustuva yhteiskunta. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n eduskunnan ja ty\u00f6nantajien sanelupolitiikalla hyvinvointivaltion rakennetta ei pystyt\u00e4 turvaamaan. Vuonna 2014 neuvoteltu uusi el\u00e4kelaki on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten laajalla sopimisella saadaan aikaan kaikille osapuolille hyvi\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"mh-excerpt\"><p>Hyvinvointivaltiossa on korkea elintaso\u00a0ja hyvin j\u00e4rjestetty sosiaaliturva. Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen alkoi jo 1900 luvun alussa. Sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslakiin.<\/p>\n<\/div>","protected":false},"author":7,"featured_media":595,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":{"0":"post-451","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-3"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/451","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=451"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/451\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":858,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/451\/revisions\/858"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/media\/595"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=451"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=451"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kio.fi\/kk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=451"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}