Teksti ja kuvat: Arimo Siren
Haastateltavat henkilöt ovat Postin työturvajohtaja Marjo Rehn, yksi Pirkanmaan alueen pääluottamusmiehistä Leo Harra, työsuojeluvaltuutettu Riitta Akkanen, valtakunnan pääluottamusmies Juha Torvinen ja filosofian tohtori sekä työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka johtamiskorkeakoulusta Tampereen yliopistosta.
Kysymyksiä esitin muun muassa seuraavista aiheista: Nuorten ja keski-ikäisten jaksaminen kiristyneissä työtehtävissä. Postin uudistukset jakelussa. Työturvallisuuden kouluttaminen työntekijöille. Työtehtäviin perehdyttämisen tärkeys työturvallisuudessa. Työtapaturmien määrä eri ikäryhmissä. Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehitys Suomessa.
Olen töissä Posti Oy: ssä, missä olen palvellut asiakkaita 30 vuoden ajan. Olen työsuojeluasiamies luottamustehtävässäni Kangasalan postissa. Työturvallisuus on tullut minulle läheiseksi asiaksi työssäni. Halusin tehdä haastattelun ihmisiltä, jotka ovat vastuussa Posti Oy:n työturvallisuudesta ja työhyvinvoitiin koko maan mittakaavassa sain haastattelun Marja-Liisa Mankalta.
Tällainen taulu on toimipaikkamme seinällä.
Kysyin Postin työturvajohtaja Marjo Rehniltä, mitä työturvallisuuskoulutusta postityötekijöille on tarjolla tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Me koulutamme jatkuvasti työturvallisuuden osalta esimiehiä ja myös työntekijöitä. 8h työturvallisuuskorttikoulutus, mikä on Postille räätälöity, on meidän perussetti ja tarpeen mukaan kohdennettuja kokonaisuuksia.
– Työturvallisuuden tason määrittäminen on sillä tavalla hankalaa, että voimme arvioida tilaa tapaturmataajuuden ja sairauspoissaolojen valossa. Jos näitä katsotaan, taso ei ole erityisen hyvä. Lajittelussa on nähtävissä hyvää kehitystä ja osa lajittelukeskuksista on pystynyt työskentelemään pitkään tapaturmatta. Myös jakelussa on nähtävissä kehitystä mutta varhaisjakelu ja kuljetus ovat haasteellisia, kertoo Rehn.
– Teemme kohdennetusti kovasti töitä näiden osa-alueiden kanssa. Työturvallisuuskulttuuri on mielestäni mennyt eteenpäin ja työturvallisuus on entistä paremmin mukana päätösten teossa ja muutosprojekteissa. Tästä olen iloinen. Myös ennakoivat toimenpiteet, kuten turvavarttienpitäminen, havainnointi ja turvallisuuskävelyt ovat vakiintuneet käytännöiksi. Turvallisuuden kehittäminen ja tietoisuuden lisääminen on meidän kaikkien tehtävä, painottaa Rehn ja toivottaa turvallista syksyä myös kirjoittajalle.
Jakelun uudistukset
Postin jakelu-uudistukset ovat tuoneet uusia haasteita työturvallisuuteen pitkien jakelupäivien vuoksi. Työssä jaksaminen on raskasta erityisesti näin syksyn pimeillä. Ajaminen jakeluautoilla hämärässä ja pimeässä on raskasta, kun työvuorot ovat 9-10 tunnin mittaisia. Posti Pirkanmaan jakelusta pääluottamusmies Leo Harra kertoo uudistuksista, työturvallisuuskoulutuksesta ja työtapojen sekä työn rytmityksestä.
– Posti on lähtenyt rajuilla toimenpiteellä purkamaan entisiä hyviä rakenteita. Jakelupäivä ”uudistus” eli tiistain kevennetty jakelu on osoittautunut huonoksi ratkaisuksi. Tämäkään ei vielä riittänyt Postille. Työtehtäviä alettiin rytmittää uudelleen koskien perjantain kevennettyä työpäivää. Sisätyön Resepti on Postin suurin projekti tänä vuonna. Rakenteista on jatkuvasti leikattu, niin kesällä kuin se jälkeenkin, kertoo Harra.
-Hyvinvointi työpaikoilla on romahtanut ” kultavuosista ”. Esimiesten johtamiseen täytyisi panostaa, toki löytyy myös hyviä esimiehiä. Työturvallisuus on heikentynyt. Työn rytmitys on muuttunut iltapainotteiseksi. Jokainen tietää Suomen vuodenajat, pimeillä jaetaan entistä enemmän postia. Jaksamisen ongelmat ovat lisääntyneet. Ihmisten elämänhallinta on vaikeutunut. Perehdyttäminen uusiin tehtäviin voisi olla paremmalla tasolla, tiivistää Harra.
Tapaturmat
Postin työsuojeluvaltuutettu Riitta Akkanen Tampereelta ottaa haastattelussani kantaa tapaturmien ilmenemisen eri ikäryhmissä, lisääntyneisiin työtapaturmiin kiristyneen työtahdin johdosta ja perehdytyksen tärkeydestä työturvallisuuteen.
-Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa perehdyttämään työntekijän riittävästi työhön, työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin. Opetusta ja ohjausta on annettava myös työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi. Erityisesti on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja oikeisiin työmenetelmiin. Työnantajan tarkkailuvelvoitteeseen kuuluu myös tarkkailla työtapojen turvallisuutta ja tarvittaessa täydennettävä työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta. Kaikkien työntekijöiden tulee olla turvallisen työskentelyn edellyttämällä tasolla. Mikäli tätä työturvallisuuslain kohtaa noudatettaisiin riittävästi, niin uskoisin myös työturvallisuuden lisääntyvän, kertoo Akkanen.
– Pidentyneillä työpäivillä ja työn yksipuolistumisella on vaikutusta työntekijöiden jaksamiseen ja mahdollisuuteen palautua työstä. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa yleisestä huolehtimisvelvoitteesta. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. On otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön liittyvät seikat. Lisäksi on otettava huomioon ne työntekijän henkilökohtaiset edellytykset, joilla on merkitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta.
– Jo työn suunnittelu- ja mitoitusvaiheessa pitää tarkastella työn asettamien vaatimusten ja työntekijöiden fyysisten ja henkisten edellytysten välistä suhdetta, jonka tulee olla tasapainossa. Väärin mitoitettuna nämä kuormitustekijät saattavat aiheuttaa haitallista kuormitusta. Kuormitus voi olla fyysistä tai henkistä yli- tai alikuormitusta. Haitallista kuormitusta saattaa aiheuttaa myös kohtuuton aikapaine työssä, painottaa Akkanen lopuksi.
Uusia työnteon malleja
Postilla on jakelupäiväuudistuksissa nyt jo käytössä 4 tuntinen tiistaipäivä ja kokeilussa tehdä perjantaista samanlainen. Olisiko se toimiva? Mitä mahdollisia vaaroja pidennetyt työpäivät voivat tuoda, myös eri ikäryhmien jaksamisesta pitkinä työpäivinä. Kysymyksiin uusista työnteon malleista vastasi Postin valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Torvinen vastuualueenaan jakelun menetelmäkehitys ja paikallinen sopiminen.
-Suurin ongelma on jaksaminen. Ns. ”ylipitkät” päivät rassaavat henkilöstöä jo entuudestaan ja jos työpäivien pituus tässä ”lyhennetyssä perjantaissa” on kaksi tai kolme kertaa viikossa 9- 10 tuntisia päiviä, rasittaa se entisestään. Huomioitavaa on työpäivien iltapainotteisuus ja pimeässä työskentely aiheuttaa omat vaaratilanteensa. Toisaalta, jos työvuorosuunnittelu on kunnolla ja huolellisesti tehty, auttaa pidennetty viikonloppuvapaa palautumiseen.
Vielä tässä vaiheessa ei ole tutkittua näyttöä kummastakaan, toteaa Torvinen.
– Malli on sen kaltainen, ettei se sovi kaikille. Esim. lasten hoitokuviot ovat hankalia hoitaa, samoin muut vapaa- ajan aktiviteetit. Lisäksi jo nyt voi olla jaksamisongelmia työn raskaudesta johtuen. Tuo tiistain kuviohan on aivan hölmö. Jos tuo olisi sopimusasia, tulisi tiistain olla normipäivä ja mahdollinen ”kevennys” kohdentuisi joko perjantaille tai maanantaille.
– Itse vuorotöitä aikoinaan tehneenä tosin pidin siitä, että kun oli pitkiä työpäiviä, oli vastaavasti pidemmät vapaat. Mutta tuolloin oli aika toinen ja työ sinällään ei ollut niin fyysisesti rasittavaa . Mutta mikäli olisin tuon kevennetyn perjantain piirissä, hyväksyisin pidemmät työpäivät, jos olisi perjantai silloin tällöin vapaa ja siis kolmen päivän viikonloppuvapaa.
– Kaiken kaikkiaan on sanottava se, että sekä tiistain että perjantain kuviot eivät sinänsä ole sopimusasioita, vaan työnantaja voi järjestellä töitä haluamallaan tavalla, kunhan noudattaa työehtosopimustamme. Kuitenkin on mielestäni parempi, että muutoksien suunnittelussa ja toteuttamisessa olemme osaltamme edunvalvojina mukana, jotta pahimmilta ylilyönneiltä vältyttäisiin. Edellyttää toki, että työnantajapuoli meitä ”kuuntelee” ja tämähän on se nikara kohta monilla työpaikoilla ja alueilla.
– Tästä ei ole tutkittua tietoa, mutta mutu- pohjalta voisin sanoa, että nuorilla ongelmia aiheuttavat ylityöt ja työvuorojen vaihtelu. Tarkoitan sitä, että nuoria siirretään työtehtävästä toiseen, kun taas vanhemmilla on työvuorojen vaihtelu säntillisempää. Nuoret tekevät enemmän ylitöitä, kun taas vanhempia rassaa se, että työpäivän pituus ei useimmiten riitä ja he tekevät kuitenkin vuoronsa aina loppuun, koska pienehköä ylitystä ei tunnollisuudesta johtuen jätetä tekemättä ja asiakkaita palvelematta. Lisäksi työvuorojen iltapainotteisuus rassaa vanhempia työntekijöitä enemmän kuin nuoria, toteaa Torvinen lopuksi.
Työhyvinvoinnin kehitys
Miten työhyvinvointi on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa? Haastattelussani työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Marja-Liisa Manka johtamiskorkeakoulusta Tampereen yliopistosta vastaa seuraavasti.
– Pikkuhiljaa työhyvinvointi on laajentunut kattamaan nimenomaan työn kehittämisen, toisaalta vastuu siitä on laajentunut työnantajan lisäksi työntekijälle. Edelleenkin ongelmat ovat samat: huono johtaminen, työyhteisötaitojen vajavaisuus, työn hallinnan puute ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Työ kuormittaa edelleen henkisesti entistä useampia ammatteja, kiire ja aikapaineet ovat läsnä jokaisella. Tekemistä siis riittää. Myöskään työpaikkakiusaamisesta ei ole päästy, sanoo Manka.
– Fyysinen ergonomia on saanut uuden käsitteen rinnalleen: informaatioergonomian. Tällä tarkoitetaan tietotulvan, erilaisten it-ohjelmistojen ja sähköisten työvälineiden aiheuttaman kuormituksen hallintaa. Sitä on kutsuttu myös kognitiiviseksi ergonomiaksi. Käsitteissä työsuojelu on muuttunut työhyvinvoinniksi, vaikka lainsäädäntö edelleen sisältää työsuojelun, ei työhyvinvointia. Esimiehet on velvoitettu työsuojelun, myös henkisen puolen, vartijoiksi. Kuitenkaan lainsäädäntöä ei ole hirveästi muutettu tänä aikana. Toki työterveyslaki on muuttunut siten, että sairausloman aikana voidaan olla yhteydessä sairaana olijaan. Näin työpaikalle on helpompi palata pitkän sairausloman jälkeen.
– Tällä hetkellä puhutaan paljon työnimusta työhyvinvoinnin sijaan. Aivotutkijat ovat nousseet areenoille työhyvinvoinnin asiantuntijoina. Katse on siis kääntynyt työntekijän omaan päähän. Toisaalta työn rikastaminen on muuttunut työn tuunaukseksi, jonka avulla uskotaan kasvatettavan työhyvinvointia.
– Työhyvinvointitutkimustulokset eivät ole tavoittaneet työpaikkoja, vaikka tutkimusta on ollut erilaisten rahoituskanavien kautta runsaasti. Työhyvinvoinnin asiantuntijoita kyllä jossain määrin koulutetaan, luottamushenkilöitä niin ikään, mutta tarve on kyllä suuri. Tutkimustulosten mukaan työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä, mutta myös luovuus, mahdollisuus käyttää omia aivojaan ja merkityksellisyyden kokemus kasvavat työhyvinvoinnista, painottaa Manka lopuksi.
Työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat jokaisella työpaikalla hyvin tärkeä asia. Työssäjaksaminen paranee. Työtapaturmat vähenevät. Pahat henkilövahingot ovat iso kulu työnantajalle ja ikävä rasite itse työntekijälle. Työssäjaksaminen ja virkeys erityisesti autolla ajamisessa on äärimmäisen tärkeää varsinkin pimeinä syysiltoina. Hämärä jo itsessään alkaa erittää melatoniinia ja iltapäivällä tulee ihmisille luonnollinen väsymystila kehon lämmön laskiessa parilla asteella. Näin pieniä yksityiskohtia pitäisi ottaa huomioon tehdessään työtä, joka vaatii tarkkuutta ja huomiokykyä. Itsekriittisyys on tärkeää. Jos olet hyvin väsynyt ja silmät lupsuaa ajaessa, niin pidä tauko. Ota vaikka vartin pikanokoset. Sen jälkeen jaksat paljon paremmin.
Kirjoittaja Kiljavan kuukauden kurssilainen postityöntekijä Arimo Siren.
