Suomalaisen Ammattiyhdistysliikkeen alku.

Teksti: Jonne Hänninen

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja Talvisota alkoi.

Bolsevikkien propaganda Suomen työläisille 1939 oli vahvaa ja ennennäkemätöntä. Karjalassa Suomalaiset joutuivat lähtemään evakkoon ja jättämään kotinsa. Suomi oli sodassa. Stalin halusi liittää Suomen ja Suomen kansan Neuvostoliittoon. Suomen kansalaissota ”punaisten ja valkoisten” välillä 27.1. – 15.5.1918 oli jättänyt kansaamme trauman. Yhteinen vihollinen, Neuvostoliitto, kuitenkin yhdisti kansamme taistelemaan vapaudestamme yhtenä rintamana.

Bolsevikkien propagandan vastustamiseksi Suomalainen työväestö yhdistyi ja siinä on Ammattiyhdistysliikkeen siemen. Niin sanotulla Tammikuun kihlauksella varmistettiin porvareiden ja työläisten yhteisellä sopimuksella vakaat olot ja asialliset työmarkkinat Suomeen.

Tammikuun kihlaus 23.1.1940

”Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton edustajat allekirjoittivat eilen huomattavan asiakirjan: Järjestöt sitoutuvat tästä puolin luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla esiintyvistä kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi.”

Suomen Työnantajain Keskusliitto STK ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto SAK antoivat tammikuun 23. päivä 1940 julkilausuman. Tässä Tammikuun kihlaukseksi kutsutussa julkilausumassa työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt lupaavat sopia työehdoista yhdessä. Työnantajapuoli hyväksyi ensimmäistä kertaa ay-liikkeen viralliseksi neuvotteluosapuoleksi.

Kansakuntamme hyvinvointi, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus perustuvat historiaamme. Itsenäisyytemme aikana olemme kehittyneet hyvinvointivaltioksi. Tätä kehitystä on vahvasti tukenut ammattiyhdistysliike. Uskon ja toivon Suomessa olevan myös 2010-luvulla samanlaista henkeä.

Kaveria ei jätetä.