KKLEHTI selvitti hallitukseen päässeiden puolueiden työelämää koskevien vaalilupauksien pitävyyden. Mitkä päätyivät hallitusojelmaan ja mitkä roskiin. Artikkelin aluksi Ville Nevala käy läpi vaalilupauksia ja lopuksi Marko Nevalainen hallitusohjelmaa.
Kuvat: valtioneuvosto.fi ja flickr.com
Vaalilupaukset
Teksti:Ville Nevala
Vuoden 2019 eduskuntavaalien kärkiteemoiksi nousivat ilmasto- ja maahanmuuttoasiat. Nämä kaksi suurta teemaa vaikuttavat kaikkiin muihinkin yhteiskunnan osa-alueisiin kuten myös työelämäasioihin, jotka olivat kuitenkin vaalituloksen kannalta ratkaisevassa asemassa. Edellinen Juha Sipilän hallitus aiheutti palkansaajissa suurta tyytymättömyyttä kilpailukyvyn parantamisohjelmallaan, joka siirsi vastuuta kilpailukyvyn parantamisesta työnantajilta työntekijöille. Näistä toimista aiheutui Suomen oloissa melko harvinaista liikehdintää, joka eskaloitui mielenosoituksiksi ja työnseisauksiksi. Ilmasto- ja maahanmuuttoasiat eivät sitten olleetkaan vaalien ratkaiseva tekijä, vaan juuri työelämää koskevat asiat aiheuttivat Keskustalle sen kaikkien aikojen suurimman vaalitappion.
Sipilän hallituksen toimet saivat oppositiossa olleiden perinteisten työväenpuolueiden äänestäjät aktivoitumaan uurnille. Myös Vihreät ja Perussuomalaiset olivat vaalivoittajia. Heidän äänestäjiään varmasti aktivoivat enemmän juuri ilmasto- ja maahanmuuttoteemat, joihin nämä puolueet vahvasti profiloituvat.
Onko uuden hallituksen myötä siis lupa odottaa palkansaajien kannalta myönteisempää työelämää? Kuinka vaalitappion kokenut, mutta puheenjohtajavaihdoksen myötä hallitukseen kelpuutettu Keskusta vaikuttaa hallitusohjelman työelämäasioihin? Lunastavatko työväenpuolueet lupauksensa ja millä aikataululla? Minkälaista linjaa RKP ajaa työelämän asioissa?
SDP lupasi opinpolkua, reilua työelämää, työlupien helpottamista ja kasvua
SDP, joka saavutti vaaleissa suurimman puolueen aseman, lähti vaaleihin työelämäteemalla ”Työtä ja kasvua”. Ohjelma oli jaettu kolmeen osioon, joista ensimmäinen koski opinpolkua. Sen konkreettisimpina tavoitteina olivat oppivelvollisuuden nostaminen koskemaan toisen asteen tutkintoa, ihmislähtöinen ja työmarkkinoiden tarpeisiin vastaava oppimisen uudistus, korkeakoulututkinnon suorittamistavoitteen nostaminen 50 prosenttiin sekä tieteen ja tutkimuksen perusrahoituksen varmistaminen.
SDP:n ohjelman toinen osio käsitteli reilua työelämää. Tätä tavoitetta luvattiin lähteä tavoittelemaan yhteistoiminta- ja työsopimuslain uudistuksella, epäreilujen palkkaerojen poistamisella, julkisen sektorin nimettömällä työnhaulla ja työllisyyspalveluiden riittävällä saatavuudella sekä resurssoinnilla koko maassa. Myös maahanmuuttajien parempi kotouttaminen ja työluvan saannin helpottaminen olivat toimenpidelistalla kohti reilumpaa työelämää.
Kolmas työelämäteema käsitteli kasvua. Kasvua lähdetään hakemaan pienyrittäjien ansiotuloverotusta keventämällä ja alv-vapautuksen nostamisella 30 000 euroon. Verotusuudistus toteutettaisiin usean vuoden aikavälillä, jotta vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö säilyy. Tutkimukseen ja kehitykseen pitäisi SDP:n mielestä käyttää neljä prosenttia bkt:sta vuoteen 2030 mennessä.
Keskusta halusi purkaa byrokratiaa, lisätä paikallista sopimista ja työperäistä maahanmuuttoa
Vaalien suurin häviäjä ja Suomen neljänneksi suurimaksi puolueeksi pudonnut Keskusta lähti eduskuntavaaleihin työelämäteemalla ”Työtä ja toimeentuloa”. Ohjelman pääsisältönä oli työllistymisen edellytysten parantaminen sääntelyä ja byrokratiaa purkamalla. Työelämän ulkopuolella olevat erityisryhmät pitäisi saada mukaan työelämään sosiaalisen ja tuetun työllistämisen kautta.
Paikallista sopimista tulisi Keskustan mielestä lisätä ja sen esteitä purkaa. Työperäistä maahanmuuttoa tulisi helpottaa oleskelulupakäytäntöjä yksinkertaistamalla. Yrittäjien verotusta ei pitäisi kiristää vaan maltillisesti keventää. Jos ansiotuloverotuksessa on kevennysvaraa, se pitäisi kohdistaa pieni- ja keskituloisiin. Myös Keskustan mielestä tutkimukseen ja kehitykseen tulisi käyttää neljä prosenttia bkt:sta vuoteen 2030 mennessä.
Vihreät lupasi koulutuspanostusta, työperäistä maahanmuuttoa ja työllistymisen helpottamista
Vihreä liitto saavutti vaalivoiton ja aseman suomen viidenneksi suurimpana puolueena työelämän vaaliteemalla ”Luodaan työtä ja turvaa”. Teemassa oli viisi otsikkoa, joista ensimmäinen koskee koulutusta ja osaamista. Vihreät lupasi miljardin euron panostuksen koulutukseen ja tutkimukseen. Pitkään työelämässä olleille haluttiin tarjota mahdollisuus päivittää tietojaan ja myös Vihreä liitto haluaa toisen asteen koulutuksen osaksi oppivelvollisuutta.
Vihreiden toinen otsikko käsitteli työperäistä maahanmuuttoa. Puolueen mukaan ulkomaalaisen työvoiman palkkaamista tulee helpottaa poistamalla työvoiman saatavuusharkinta ja työlupakäytäntöjä pitää nopeuttaa. Turvapaikanhakijoiden työskentelyn esteitä purettaisiin ja heidän hakeutumistaan kieli-, ammatti-, ja korkeakouluopintoihin tuettaisiin.
Kolmannessa otsikossaan Vihreät tahtoo madaltaa työelämän kynnyksiä. Se tapahtuisi helpottamalla mahdollisuutta osa-aikatyöhön ja kehittämällä välityömarkkinoita, millä helpotetaan palkkatuen avulla muutoin työelämän ulkopuolelle jäävien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työnteosta tulee myös tehdä kannattavampaa siirtymällä kohti perustuloa ja parantamalla itsensä työllistävien sosiaaliturvaa. Vihreät haluaa edistää työpaikkojen syntyä poistamalla ensimmäisen työntekijän työnantajamaksut ensimmäiseltä vuodelta mikroyrityksissä.
Neljäs otsikko käsitteli työnhakijan palveluja, jotka halutaan räätälöidä ihmisten oman elämäntilanteen mukaan. Vihreät haluaa poistaa Sipilän hallituksen tekemät aktiivisuusehdot, jotka koetaan nöyryyttäviksi, ja varmistaa tukitoimien tarkoituksenmukaisuuden. Kuntouttava työtoiminta tai harjoittelu eivät saa toimia työvoiman korvaajana. Myös mielenterveyskuntoutujilla ja vammaisilla tulee olla oikeus työhön ja palkkaan.
Julkisen sektorin tukema talouden uudistus oli Vihreiden viides työelämän otsikko. He uskovat julkisen talouden toimivan moottorina talouden uudistumiselle. Siihen vaadittaisiin yritystukien painopisteen siirtämistä pieniin kasvuhakuisiin yrityksiin, digitalisaation haltuunottoa ja julkisen sektorin sijoituksia vihreään talouteen.
Vasemmistoliitto halusi palkkatuen kaikille pitkäaikaistyöttömille ja aktiivimallin purkamista
Vasemmistoliitto onnistui nostamaan kannatustaan eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1995. Vaikka puolueen vaalikärkinä olivat eriarvoistumisen ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, myös työelämäasiat olivat vahvasti mukana vaaliohjelmassa.
Suomessa on samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Tähän Vasemmistoliiton vaaliohjelma tarjosi ratkaisuksi subjektiivista oikeutta palkkatuettuun työhön jokaiselle yli 24 kuukautta työttömänä olleelle. Jokaiselle työttömälle annettaisiin myös oikeus omaehtoiseen opiskeluun. Aktiivimalli puretaan ja työvoimapoliittiset karenssit lopetetaan. Mahdollistetaan työtulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdistäminen ja näin helpotetaan työn vastaanottamista. Lisäksi ratkaisuksi tarjottiin osatyökykyisten parempaa tukemista ja työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyn helpottamista. Valtion tulisi myös panostaa muuntokoulutuksen lisäämiseen niillä alueilla, joilla työvoimapula on suurin. Lisäksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman lupaprosesseja tulee nopeuttaa. Samalla tulee vahvistaa ulkomaalaisen työvoiman työehtojen valvontaa muun muassa luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeutta parantamalla.
Työn murrokseen ja yhä nopeampaan teknologiseen kehitykseen Vasemmistoliitto vastaisi panostamalla osaamiseen. Jokaiselle halutaan taata oikeus opiskeluun. Työn ohessa opiskeleville varmistetaan oikeus työajan lyhentämiseen. Myös Vasemmistoliitto haluaisi nostaa arvonlisäverollisen myynnin alarajaa 30 000 euroon ja parantaa pienyrittäjien sosiaaliturvaa. Heille tarjottaisiin myös digityökalupakki, jossa olisi tarjolla avoimen lähdekoodin työkaluja pienyrittäjille. Kulttuurin rahoitusosuus nostettaisiin prosenttiin valtion budjetista ja näin korvattaisiin henkilöstöön kohdistuvat leikkaukset. Tavoitteena on myös tutkimuksen ja kehityksen rahoituksen nosto viiteen prosenttiin bkt:sta.
Työelämän epävarmuuden ja stressin vähentämiseksi ohjelmassa on toimenpiteitä tasa-arvoisesta perhevapaauudistuksesta, palkkatasa-arvosta alojen ja sukupuolten välillä, lyhyemmän työajan kokeilusta ja uudistetusta vuorotteluvapaasta. Vasemmistoliiton suunnitelmissa on myös alipalkkauksen kriminalisoiminen ja kanneoikeuden antaminen ammattiliitoille. Kilpailulainsäädäntöä muutettaisiin niin, että se mahdollistaa itsensätyöllistäjien kollektiivisen neuvotteluoikeuden ja työsopimuslakia laajennetaan koskemaan myös heitä. Yt-laki laajennettaisiin koskemaan myös alle 20 hengen yrityksiä ja paikallinen sopiminen tulisi tehdä järjestäytyneen työntekijäosapuolen kanssa.
RKP tukisi yrityksiä, helpottaisi palkkaamista ja poistaisi ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinnan
Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue säilytti eduskuntavaaleissa asemansa Suomen seitsemänneksi suurimpana puolueena. RKP:n vaaliohjelmassa työelämän asioiden kärkiteemana oli työllisyyden parantaminen. Tämä tapahtuisi pieniä- ja keskisuuria yrityksiä tukemalla ja helpottamalla työntekijöiden palkkaamista. Tasa-arvo- ja työhyvinvointiasiat nousivat myös vahvasti esiin RKP:n ohjelmassa.
RKP:n mukaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulisi laajentaa ja ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinta tulisi poistaa. Työnvälitystä tulisi parantaa sallimalla yksityisten työnvälitysten toiminta julkisten TE-toimistojen tukena.
Vaalilupaukset yhdistivät mutta mitä toteutetaan
Hallituksessa olevilla puolueilla oli, ainakin vaaliohjelmiensa mukaan, konsensus monestakin työelämää koskevasta asiasta. Kaikki puolueet haluavat luoda tasa-arvoisempaa ja kaikki ryhmät mukaan ottavaa työelämää. Vaalien voittajapuolueilla SDP:llä, Vasemmistoliitolla ja Vihreillä on myös selkeä yhteinen näkemys työttömien aktiivimallin toimimattomuudesta. Kaikilla hallituksen puolueilla on myös halukkuutta panostaa tutkimukseen ja kehitykseen sekä parantaa itsensätyöllistäjien ja pienten yritysten asemaa.
Seuraavan jutun aihe on, kuinka nämä vaalilupaukset siirtyivät hallitusohjelmaan ja hallituksen käytännön toimenpiteisiin.
Hallitusohjelma
Teksti: Marko Nevalainen
Pääministeri Antti Rinne sai muodostettua vasemmistolaisimman hallituksen sitten 80-luvun alun, jolloin SDP ja SKDL olivat yhdessä hallituksessa. Hallituksessa ovat SDP:n johdolla Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP ja vaalien suurin häviäjä Keskusta.
Enemmistöhallitus toki, mutta myös soraääniä on kuulunut demokratian hengen toteutumisesta, kun eduskuntavaaleissa 2019 toiseksi ja kolmanneksi tulleet puolueet jätettiin oppositioon räksyttämään.
Hallitusohjelman rahoitus pohjaa 2 prosentin talouskasvuun ja 75 prosentin työllisyysasteeseen. Viimeaikaisia suhdanne- ennusteita katsellessa ei voi olla kovin luottavainen näiden toteutumiseen. Lähivuosien talouskehitys ratkaisee Rinteen hallituksen ohjelman toteutumisen.
Mitä vaalilupauksista päätyi lopulta hallitusohjelmaan? Onko vihervasemmiston hallitus palkansaaja- myönteinen vai saivatko RKP ja Keskusta vaakakupin kääntymään yrittäjien suuntaan?
Työelämän lakien osalta hallitusohjelma sisältää yhteistoimintalain, työsopimuslain ja vuosilomalain uudistuksen. Resursseja työnhakijapalveluihin lupaillaan lisää. Vasemmistoliiton vaaliohjelmaa mukaillen aktiivimallin leikkuri puretaan ja työttömyysturvan karenssijärjestelmää kohtuullistetaan.
Keskusta ja vihreät peräänkuuluttivat työelämän ulkopuolella olevien erityisryhmien saamista mukaan työelämään. Erityisryhminä hallitusohjelmassa mainitaan osatyökykyiset, maahanmuuttajat, vammaiset nuoret ja ikääntyneet. Näiden ryhmien työllistymisen helpottamiseksi lisätään yksityisen sektorin palkkatukia, otetaan käyttöön työllistymisseteli ja kolmannen sektorin palkkatukea uudistetaan. Lisäksi halutaan kehittää välityömarkkinoita. Myös nuorisotakuun edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan.
Keskusta ja RKP halusivat lisätä paikallista sopimista. Tämä myös kirjattiin hallitusohjelmaan. Voisi kysyä miksi paikallista sopimista pitää lisätä? Työ- ja virkaehtosopimuksethan määrittelevät vain minimin. Lähes kaikesta voi nykyisinkin sopia paikallisesti paremmin heikommassa asemassa olevan eli työntekijän kannalta.
Sekä SDP että Vasemmistoliitto halusivat vaaliohjelmiensa mukaan nostaa yritysten maksaman arvonlisäveron alarajan 30 000 euroon. Tästä summasta suli puolet hallitusohjelmaan kirjatessa. Lisäksi Suomen pitää hakea EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 15 000 euroon. Aika pienienkin vaalilupausten toteuttamiseen pitää näköjään hakea lupaa EU:sta ja jos sitä ei tule, niin lupaukset saa heittää roskakoriin. Pitäisikö vaalitavoitteisiin nykyään lisätä ”jos EU antaa luvan”.
Koulutukseen lisää rahaa
SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto halusivat panostaa opiskeluun. Myös RKP sai mukaan haluamansa panostuksen ruotsin kieleen. Vaaliohjelmista kirjattiin hallitusohjelmaan muun muassa seuraavia kohtia:
- Oppivelvollisuus nostetaan 18 ikävuoteen.
- Toiselle asteelle tavoitellaan maksuttomuutta seuraavalla lauseella: Erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset, kuten maahanmuuttajien koulutusta koskevien säädösten kohdalta on jo tehty.
- Korkeakoulutettujen määrä halutaan nostaa 50 prosenttiin ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä.
- Lisätään muunto, täydennys ja erikoistumiskoulutuksia.
- Lisätään oppisopimusopiskelun käyttöä ja vahvistetaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista.
- Tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista.
- Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa.
- Vahvistetaan tukea saamen kielipesille laajentuneita tarpeita vastaavaksi.
- Selvitetään, miten paperittomien ja turvapaikkaa hakevien lasten oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu.
- Turvataan jokaisen nuoren, kesken koulutuksen maahan tulleiden ja paperittomien oikeus suorittaa perusopetus loppuun.
- Otetaan huomioon kestävä kehitys ja ilmastokasvatus, digitalisaatio, talous- ja työelämätaidot sekä seksuaali- ja tasa-arvokasvatus läpileikkaavina teemoina eri koulutusasteilla.
Tutkimukseen ja kehitykseen suunnataan varoja SDP:n ja Keskustan haluama 4 prosenttia bkt:sta vuoteen 2030 mennessä Vasemmistoliiton tyytyessä toiveitaan prosenttia pienempään panostukseen.
Lisää tasa-arvoa työmarkkinoille
Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on tehdä Suomesta tasa-arvon kärkimaa. Mitä meidän olisi hallitusohjelman mukaan tehtävä tämä saavuttaaksemme?
- Halutaan puuttua perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin nykyistä tiukemmin.
- Palkkatasa-arvoa edistetään jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa, jonka on oltava aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi.
- Ehkäistään raskaus- ja rekrytointisyrjintää sekä tehdään selvitys nimettömästä työnhausta.
- Perhevapaiden uudistus tulee toteuttaa niin, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso.
Työperäistä maahanmuuttoa lisätään
Työvoiman saatavuusharkinta pitäisi Vihreiden ja RKP:n mukaan poistaa. Myös muut hallituspuolueet haluavat helpottaa lupakäytäntöjä. Hallitusohjelman mukaan saatavuusharkintaa sovelletaan eurooppalaisen valtavirran mukaisesti.
Hallitusohjelman mukaan Suomi tarvitsee aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Hallituksen tavoitteena on lisätä osaajien työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton painopisteeksi asetetaan työvoimapulasta kärsivät alat sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Työvoimapulasta ammattibarometrin mukaan kärsiville aloille tarvittaisiin puheterapeutteja, kuulotutkijoita, toimisto- ja laitossiivoojia, lääkäreitä, lastentarhaopettajia, ravintolatyöntekijöitä, puhelinmyyjiä, myyntiedustajia ja kotiapulaisia. Tarvitaan joko korkeasti koulutettuja suomea hyvin puhuvia erikoisosaajia tai työntekijöitä matalapalkka-aloille. Kumpaakohan ryhmää hallitus tavoittelee EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta?
Jos hallitus keskittyy halpatyövoiman tuontiin, niin uhkakuva on, että samalla tehdään kahdet työmarkkinat, nykyisten rinnalle halpatyövoimalle omansa.Olisiko kuitenkin helpompi kouluttaa puolen miljoonan työttömän joukosta osaajia tarvittaville aloille.
Nämä ja paljon muuta on kirjattu hallitusohjelmaan. Mitkä toteutuvat ja mitkä eivät selviää vuoteen 2023 mennessä jos Rinteen hallitus sinne saakka jatkaa.