Luottamustehtävät käyvät vuosi vuodelta raskaammiksi

Henkinen hyvinvointi

Kuva: Pixabay

Luottamusmiehen työ on sitä, että aamulla täytyy olla autoinsinööri, että ymmärtää miksi auto ei lähde käyntiin. Päivän mittaan täytyy leikkiä lakimiestä, psykologia ja työvoimaneuvojaa. Illalla täytyisi olla isä lapsille ja vielä ennen kuin nukkumaan menee, niin täytyy esittää jonkinlaista seksologia, että ymmärtää miksi vaimo tuntee olonsa hylätyksi.

Teksti: Teemu Nihti

Luottamushenkilön väsymys on vielä melko vähän tutkittu, joskin tiedostettu aihe. Aihetta käsitellään monissa artikkeleissa, mutta tutkimuksia aiheesta ei ole saatavilla. Journalistiliiton verkkoartikkeli 24.3.2017, kertoo luottamushenkilöiden jaksamisesta. Psykologi Anna-Kaisa Pitkänen toteutti tutkimuksen journalistiliitolle ja sen mukaan puolet vastanneista oli kokenut ajoittaista uupumista sovittaessaan yhteen luottamustehtäviä ja omaa työtään. SAK:n teettämä tutkimus vuodelta 2016 puolestaan osoittaa, että 40% luottamushenkilöistä kokee luottamustehtävien hoitamisen aiempaa vaikeammaksi. Saman tutkimuksen mukaan 37% luottamushenkilöistä sanoo, että riita-asiat ovat työpaikoilla lisääntyneet. Kyseinen SAK:n tutkimus paneutuu yleisesti työpaikan ristiriitoihin luottamushenkilöiden näkökulmasta, eikä vastaajien henkistä jaksamista kartoitettu. Nämä tulokset puhuvat sen puolesta, että tutkimustietoa henkilöstön edustajien jaksamisesta kaivataan enemmän.

Henkisen hyvinvoinnin merkitys korostuu

Ylen uutisille antamassaan haastattelussa 20.4.2009 Nokian renkaiden tuolloinen pääluottamusmies Petri Sorvali tiivistää luottamushenkilön tehtävää osuvin sanoin:
– Luottamusmiehen työ on sitä, että aamulla täytyy olla autoinsinööri, että ymmärtää miksi auto ei lähde käyntiin. Päivän mittaan täytyy leikkiä lakimiestä, psykologia ja työvoimaneuvojaa. Illalla täytyisi olla isä lapsille ja vielä ennen kuin nukkumaan menee, niin täytyy esittää jonkinlaista seksologia, että ymmärtää miksi vaimo tuntee olonsa hylätyksi, Sorvali kuvailee.

Työntekijöiden edustajana voi usein törmätä tilanteisiin, joissa kokee tulleensa syrjityksi tai muuten väärin kohdelluksi joko työntekijöiden tai työnantajan puolelta. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kaikkia tasapuoliseen kohteluun.

YT–neuvottelut ovat luottamushenkilöille henkisesti erittäin raskaita ja aiheuttavat myös fyysisiä oireita kuten stressiä ja väsymystä. Teollisuusalojen ammattiliiton (TEAM) nyt jo eläköitynyt pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Vallittu otti puheeksi Kuukauden kurssilla pitämällään luennolla 7.9.2017, että paikallisen sopimisen lisääntyminen on tosiasia, jolta ei voi välttyä. Tämän myötä myös luottamushenkilöiden tulee olla entistä paremmin ajan hermolla ja kouluttautua tehtävää varten. Henkinen jaksaminen on siis tulevaisuudessa entistä enemmän koetuksella ja nousee yhä tärkeämmäksi asiaksi.

Erityiset kurssit jaksamisen tueksi

Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Myös henkistä terveyttä uhkaavien haittojen ennaltaehkäisy ja torjunta kuuluvat lain tarkoituspiiriin. Laki siis velvoittaa työnantajaa huolehtimaan myös luottamushenkilöiden jaksamisesta, mutta käytäntö on osoittanut, ettei henkilöstön edustaja usein saa erityistä tukea tehtäväänsä työnantajalta. Monilla työpaikoilla työterveyspalveluihin kuuluvat myös psykologin palvelut ja erityisesti luottamushenkilöiden pitäisi tarvittaessa käyttää näitä palveluita nykyistä enemmän. Toisaalta luottamushenkilöt toimivat ammattiliittojen edustajina työpaikoilla, joten ammattiliittojen osallistumista edustajiensa henkiseen hyvinvointiin tulee myös ylläpitää ja kehittää.

Nykyisellään ammattiliitot järjestävät verkostoitumispäiviä ja erilaisia vertaistukitapaamisia luottamushenkilöille tavoitteena kokemusten jakaminen. Ryhmiä ei kuitenkaan aina saada järjestettyä liian vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Vertaistukitapaamiseen aktiivisesti osallistunut Huhtamäki Food Service Nordic oyj:n paino-osaston pääluottamusmies Jari Tauru on kokenut tapaamiset hyödylliseksi sekä verkostoitumisen, että henkisen jaksamisen kannalta; ”Keskustelu on avointa ja luottamuksellista ja ohjaaja auttaa keskustelujen eteenpäin viemisessä. Ehdottomasti hyviä tapaamisia”. Jari toivoo myös, että tilaisuuksia ja osanottajia olisi enemmän.

Kiljavan Opiston rehtorin Ari-Pekka Lundénin mukaan erityisiä kursseja luottamushenkilöiden jaksamiseen on järjestetty Kiljavan opistolla ja kursseja järjestetään jatkossakin, jos ammattiliitot niitä haluavat. Omaa jaksamistaan luottamushenkilö voi arvioida erilaisilla stressinhallintakeinoilla, joita esitellään Mielenterveysseuran stressioppaassa. Suositeltavaa on säännöllisesti varata hetki itsensä kuuntelulle ja päivittää oman jaksamisensa tilanne.