Suomalaisten kirjatyöntekijöiden tulotasoa pudotettiin rajusti 1990-luvun alkupuolella. Työehtosopimuskierrokselle lähdettäessä kirjatyöntekijöiden tavoitteena oli nostaa lomapalkankorotus 80%sta 100%:iin. Lopputuloksena lomapalkankorotus tippui 50%:iin.
Teksti: Jonne Hänninen
Suomalaisten kirjatyöntekijöiden tulotasoa pudotettiin rajusti 1990-luvun alkupuolella. Työehtosopimuskierrokselle lähdettäessä kirjatyöntekijöiden tavoitteena oli nostaa lomapalkankorotus 80%sta 100%:iin. Lopputuloksena lomapalkankorotus tippui 50%:iin.
Näinä vuosina 1990-luvun alussa Suomi eli muun Euroopan mukana taloudellisen taantumuksen aikaa. Suomi oli joutunut lamaan johon liittyi lisäksi pankkikriisi. Pankkijärjestelmän pelastamiseksi eduskunta päätti hallituksen esityksestä kymmenien miljardien markkojen suuruisen tuen myöntämisestä vaikeuksiin ajautuneille pankeille.
Talous sakkasi pahasti ja työttömyys nousi ennätyssuureksi. Tämä taloustilanne kosketti luonnollisesti myös kirjatyöntekijöitä sekä graafista teollisuutta Suomessa. Huonontuneen taloustilanteen myötä erityisesti pieniä ja keskisuuria graafisen alan yrityksiä ajautui konkurssiin.
Haastattelin 11.9. 2017 liiton silloista neuvottelijaa Pekka Ahtialaa silloisista neuvotteluista.
– ”Miksi tavoitteesta luovuttiin?”
Pekka: ”Työllisyyden ehdoilla. Työttömyys Suomessa laman myötä oli noussut räjähdysmäisesti. Sopimuksella haluttiin turvata tulevat palkankorotukset.”
– ”Saivatko kirjatyöntekijät sopimuksella jotain muuta tilalle?”
Pekka: ”Eivät saaneet. Tulevat palkankorotukset vertailussa lomapalkankorotuksen menetykseen olivat +-0 usean vuoden ajan. Tulotaso kirjatyöntekijöillä ei noussut. Osa jäsenistöstä oli vapaaehtoisesti luopunut lomapalkankorotuksen 30% osuudesta lomautusten pelossa, mikä aiheutti lisäpaineita Kirjaliiton neuvottelijoille.”
– ”Uhkailiko työnantaja neuvotteluissa esim. lisääntyvillä konkursseilla?”
Pekka: ”Työnantajan puolelta ei esiintynyt uhkailua.”
– ”Miksi asiasta ei järjestetty jäsenäänestystä?”
Pekka: (miettii pitkään) ”Asiasta ei ollut välitöntä lakonuhkaa.”
– ”Mikä on oma mielipiteesi neuvottelutuloksesta?”
Pekka: ”Mietimme pitkään Kirjaliiton silloisen johdon (Pertti Raitoharju ja Pentti Levo) kanssa sopimusta. Emme olleet tyytyväisiä lopputulokseen. Parempi olisi ollut, jos lomapalkankorotustaso olisi pidetty ennallaan ja mieluummin luovuttu ensimmäisen vuoden palkankorotuksista.”
Haastattelin 13.9.2017 Teollisuusalojen ammattiliiton nykyistä puheenjohtajaa Heli Puuraa.
– ”Millä tavoin kirjatyöntekijöiden menetettyä ansiomenetystä voitaisiin korjata tällä hetkellä?”
Heli: ”Tämä on äärimmäisen haastavaa. Graafinen teollisuus Suomessa on supistunut voimakkaasti. Printtimedian lisäksi myös mainospainotuotteiden valmistus on vähentynyt. Tulevaisuudessa on varmasti monia haasteita. Mikäli tulevalla työehtosopimuskierroksella päädytään palkkojen prosenttikorotuksiin, tämä saattaa hyödyttää kirjatyöntekijöitä. Tämä tilanne saattaa toisaalta olla pieni pettymys vahvoille kasvun aloille, kuten Kemian teollisuudelle.”
Haastattelin Teollisuusalojen ammattiliiton työehtosihteeri Marko Rosqvistiä 15.9.2017 kirjatyöntekijöiden tulevaisuuden näkymistä:
”Yrityskauppojen myötä graafiseen teollisuuteen on ilmaantunut ilmiö nimeltä ”työehtosopimusshoppailu”. Tällöin työnantajalla on mahdollisuus (mikäli yrityksessä on muitakin toimialoja kuin perinteinen painaminen siihen liittyvine töineen) soveltaa itselleen edullisempaa työehtosopimusta. Esimerkkinä voidaan mainita syksyllä 2017 tapahtunut suuri yrityskauppa, jonka seurauksena kirjatyöntekijöille sovelletaan PAM:n työehtosopimusta. Tämä vähentää luonnollisesti kirjatyöntekijöiden lomien määrää”.
Lopuksi voidaankin todeta, että graafisen teollisuuden työnantaja Viestinnän Keskusliitto kokee kirjatyöntekijöiden muuta teollisuutta pitemmät vuosi-/talvilomat itselleen vahingolliseksi asiaksi. Vuonna 2017 käyttöönotetussa Kilpailukykysopimuksessa (Kiky) työnantajan kärkitavoite tuntuu olevan nimenomaan ansaittujen lomien vähentäminen. Tuotannon tehostaminen ja parantunut tulos ei kaikille graafisen teollisuuden työnantajille riitä.