Vain joka toinen alle 25-vuotias nuori on ammattijärjestön jäsen. Yleinen järjestäytymisaste on reilusti yli 70 prosenttia. Taloustutkimuksen mukaan nuorten sirpaleinen työelämä näkyy kiinnostuksessa liittyä ammattiliittoon.
Teksti: Virpi Riikonen
Yliopistoaktiivi Lotta Aarikka kertoo Uralehden haastattelussaan, että ammattiyhdistysliikkeen pitäisi keskittyä ihmisiin ja heidän tukemiseensa työelämässä. Aarikka haluaa työmarkkinapolitiikasta enemmän oman sukupolvensa näköistä.
Hän kokosi joukon akavalaisia nuoria pohtimaan, mitä ammattiyhdistysliikkeessä pitäisi korjata. Ryhmä julkisti pamfletin, jossa oli viisi teesiä paremmasta keskusjärjestöstä:
- Akava solidaarisuuden ja yhdenvertaisuuden asialle
- Akava osallistavan demokraattiseksi
- Reagoivasta ärähtäjästä ratkaisukeskeiseksi keskustelun aloittajaksi
- Ikkunat auki maailmaan
- Vakituiset työsuhteet ovat nykypäivän epätyypillisiä työsuhteita
Lotta Aarikka uskoo ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuteen, koska työelämän intressierot eivät häviä itsestään. Paikallisessa sopimisessa on työnantajalla ja työntekijällä eri tavoitteet, siksi järjestäytymistä tarvitaan. Joukkovoimalla työolot saavutetaan mahdollisimman oikeudenmukaisiksi ja mielekkäiksi.
Ammattiliittojen pitäisi keventää hallintorakenteita ja olla avoin kaikessa toiminnassaan. Jäsenet pitää ottaa mukaan päätöksentekoon. Myös ulkomaalaisten työllisyystilanteeseen on puututtava, kirjattiin pamflettiin.
– Miksi Suomessa osaamisen kehittämiseen ei haluta panostaa ja työnantajat eivät kouluta työntekijöitään toisin kuin monessa muussa maassa? Aarikka ihmetteli.
Hänellä oli ehdotus ”reilun firman” tunnistamisesta, joka voisi olla ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden tehtävä. Se toisi tietoa, mikä yritys ei ”kyykytä” työntekijöitään. Hän oli myös valmis maksamaan ”reilun firman” palveluista enemmän.
Nuori, tule mukaan toimintaan
Nykyään työnantajat pyrkivät saamaan paikallisen sopimisen sijasta määräysvallan työpaikoilla. On tärkeää, että työpaikoilla on koulutettuja luottamushenkilöitä neuvottelemassa työnantajapuolen kanssa. Työehtosopimusta noudattamalla kukaan ei joudu eriarvoiseen asemaan.
Työntekijöiden osaamisen kehittäminen on asia, mikä pitää työpaikoilla hoitaa kuntoon. Tänä päivänä kuulutetaan moniosaamista ja siihen on saatava koulutusta.
Työsuhteiden muuttuessa osa-aikaisiksi ja pätkätöiksi tukea täytyy saada kaikenlaisiin työsuhteisiin ja suosia vakituisia työsuhteita. nollatuntisopimukset pitäisi kieltää.
Mielestäni olisi tärkeää käydä kertomassa ammattiyhdistysliikkeen synnystä ja saavutuksista nuorille jo opiskeluaikana. He varmasti pitävät itsestäänselvyytenä etuja, joita ammattiliitot ovat saaneet aikaan. Tiedon kautta kiinnostus herää.
Omasta aktiivisuudesta on kiinni, miten ja paljonko saa tietoa ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta. Seuraamalla oman ammattiliittonsa julkaisuja ja osallistumalla osastonsa järjestämään toimintaan löytää pian itsensä uusien kavereiden ja tapahtumien parista.
Nuorisojaostot tutustuttavat uusia nuoria ammattiosastonsa toimintaan. Ne järjestävät muun muassa yhteisiä illanviettoja ja matkoja, mistä on hyvä aloittaa.
