Kokosimme irtisanomislakiriidan mielenkiintoisimmat kommentit ja tiedotteet

Saara Nieminen ja Vesa Mikkola

Kommentit viimeisimmästä hallituksen esityksestä

Marjukka Liiten, Helsingin Sanomat 29.10.2018:

Hallituksen ja järjestöjen välirauha irtisanomispykälästä alkaa tuottaa tulosta: HS:n tietojen mukaan kolmikantaneuvottelut alkavat jo keskiviikkona.

Perjantaina saavutettu välirauha työmarkkinoilla keskeytti työtaistelutoimet, mutta ne voivat vielä alkaa uudelleen, mikäli kiistellyn työsopimuslain perusteluista ei päästä yksimielisyyteen.

Iltalehden Tommi Parkkosen näkökulma 27.10.2018:

Välirauhasta jatkosotaan? Sipilän käsitys kolmikannasta voi vielä hankaloittaa irtisanomissopua.

Pääministerillä ja ay-liikkeellä näyttää olevan erilaiset käsitykset siitä, mitä irtisanomislakisaagan uudeksi kiistakysymykseksi nousseella sanalla ”kolmikanta” tarkoitetaan, kirjoittaa politiikan toimittaja Tommi Parkkonen.

Teemu Luukka, Helsingin Sanomat 26.10.2018:

Sopu häämöttää irtisanomisriidassa – Ay-liike sai enemmän kuin pyysi eikä mikään juuri muutu.

Lakiin oikeastaan vain kirjataan nykyinen oikeuskäytäntö, jossa otetaan jo huomioon yhtenä perusteluna yrityksen koko, kun irtisanomisongelmia ratkaistaan. Esimerkiksi kolmen henkilön yrityksessä on vaikea vaatia työnantajalta sijoittamista uuteen tehtävään toisin kuin isommassa yrityksessä.

Hallituksen torstaina esittämä ratkaisuehdotus oli näppärä, koska se mahdollisti, että kaikkien kasvot säilyvät riidassa, josta tuli järjetön, periaatteellinen ja jopa kansaa jakava. Samalla kompromissi merkitsi sitä, ettei juuri mikään tule muuttumaan.

Tällaisia kommentteja työtaistelusta on sanottu:

”Hallitus on tyytyväinen, että työntekijäkeskusjärjestöt ovat tarttuneet hallituksen kompromissiesitykseen pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamiseksi.” Pääministeri Juha Sipilä (kesk) Twitterissä.

”Sopuun tarvitaan aina vastaantuloa. Viedään tämä nyt maltilla maaliin asti. Hyvää viikonloppua kaikille asianosaisille… ja mikä ettei muillekin.” Työministeri Jari Lindström (sin) Twitterissä.

”Nyt koettu useita viikkoja kestänyt riita olisi ratkaistu nopeammin, jos maan hallitus olisi hakenut ratkaisua työmarkkinajärjestöjen kanssa alusta alkaen.” Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder tiedotteessa.

”Lainvalmistelu jatkuu, työtaistelut loppuvat. Hyvä näin. Nyt on tärkeää saada esitys ja sen perustelut eduskuntaan nopeasti ja muodossa, joka alentaa aidosti pienten yritysten työllistämiskynnystä.” Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Twitterissä.

”Tämä esitys antaa edellytykset lakkojen lopettamiselle.” Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Valtioneuvoston ja palkansaajakeskusjärjestöjen tiedotteet hallituksen viimeisimmästä esityksestä

SAK:n tiedote 26.10.2018:

SAK:n hallitus: Lakiesityksen perusteluissa vielä paljon kysymysmerkkejä.

SAK:n hallitus arvioi tänään maan hallituksen antamaa esitystä. Se sisältää ajamiamme asioita, kuten yrityksen henkilöstömäärän poistaminen irtisanomisen perusteista, lyhennys työttömyysturvan karenssiaikaan ja kolmikantainen valmistelu aktiivimallin vikojen korjaamiseksi.

Akavan tiedote 26.10.2018:

Akava: Luottamuksen palauttaminen työmarkkinoille on Suomen etu.

Akavan hallitus hyväksyi kokouksessaan tänään maan hallituksen esityksen irtisanomiskiistan ratkaisuksi. Pääministeri Juha Sipilän hallitus esitteli ratkaisuehdotuksensa eilen työmarkkinakeskusjärjestöjen johdolle.

– Kävimme perinpohjaisen keskustelun. Akavan hallitus päätti hyväksyä ratkaisuehdotuksen yksimielisesti edellyttäen, että lain jatkovalmistelu tehdään kolmikantaisesti. Työmarkkinoille syntynyt epäluottamus ei ole ollut kenenkään etu. On erittäin tärkeää, että voimme nyt yhdessä keskittyä työllisyysasteen vahvistamiseen ja työmarkkinoiden toimivuuden palauttamiseen, sanoo Sture Fjäder.

STTK:n tiedote 26.10.2018:

STTK: Hallituksen kompromissiesitys irtisanomislaiksi luo edellytykset järjestöllisten toimien keskeyttämiseen, ei lopettamiseen.

STTK:n hallituksen keskustelussa todettiin, että lopullinen arvio on mahdollista tehdä vasta kun muutosehdotuksen perustelut ovat tiedossa.
Maan hallituksen esitys on STTK:n mielestä osoitus kompromissihalusta ja kyvystä hakea ratkaisua hyvin tulehtuneessa työmarkkinailmapiirissä.

Valtioneuvoston tiedote 25.10.2018:

Hallituksen esitys palkansaajajärjestöille:

  1. Työsopimuslain muuttaminenMuutetaan työsopimuslain 7 luvun 2 §:ää seuraavalla tavalla:
    ”Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.”
  1. Työttömyysturvalaissa säädettyä työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa eli niin sanottua karenssia lyhennetään nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Kevennys koskee kaiken kokoisissa yrityksissä työskenteleviä työntekijöitä.
  2. Käynnistetään kolmikantainen valmistelu tavoista osoittaa aktiivimallin edellyttämä aktiivisuus. Määräaika tälle työlle on 28.2.2019.
  3. Kolmikannassa jatketaan omaehtoisen työnhaun mallin valmistelua työttömyysturvan vastikkeellisuuden toteuttamiseksi siirryttäessä maakuntamalliin. Määräaika tälle työlle on 28.2.2019.

Kommentit ja tiedotteet hallituksen esityksestä, jossa henkilöraja 10/20 työntekijää

Iltalehden Tommi Parkkosen näkökulma 24.10.2018:

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) lähimmät poliittiset erityisavustajat ovat Suomen Yrittäjien johtajia, kirjoittaa politiikan toimittaja Tommi Parkkonen.

Tällaisen Sipilän ja Orpon lähipiirissä olevan yrittäjälobbarikeskittymän vuoksi onkin varsin ymmärrettävää, että Suomen nykyinen hallitus ajaa enemmän yrittäjien – siis myös Suomen Yrittäjien – kuin yksinhuoltajaduunarien asiaa.

Tatu Kuukkanen, Yle Uutiset 22.10.2018:

Taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman irtisanomiskiistasta: Ay-liike ei ole vaatinut yleistä veto-oikeutta itselleen.

Taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman sanoo, että nyt olisi hyvä hetki ottaa järki käteen ja hieroa ratkaisu osapuolten välillä.

– Se tarkoittaisi sitä, että hallitus ilmoittaisi, että voidaan unohtaa lakihanke ja järjestöt esittäisivät vastaavan korvaavan ratkaisun, jolla saadaan sama työllisyysvaikutus. Sen ei pitäisi olla vaikeaa, kun kaikki arviot viittaavat siihen, että tämä kiistanalainen lakiesitys ei juuri paranna työllisyyttä lainkaan, Korkman arvioi. Hänen mukaansa tällä tavalla eteneminen olisi viisasta kaikkien kannalta – niin hallituksen, ay-liikkeen kuin koko kansakunnankin.

Julkisuudessa on väläytelty, että irtisanomislain heikentäminen voitaisiin unohtaa, mikäli vastaavasti määräaikaisten työsopimusten solmimista helpotettaisiin. Aiemmin määräaikaisuuksien helpottamista yritettäessä törmättiin perustuslaillisiin ongelmiin.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen arvioi, että määräaikaisuuksia on mahdollista helpottaa ilman perustuslaillisia ongelmia.

– Määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottaminen oli pitkäaikaistyöttömien kannalta helpotus. Silloin käytiin läpi sitä, ettei se tule liian laajaksi soveltamisalaltaan. Nyt varmasti joudutaan miettimään aivan samaa asiaa – kuinka laaja soveltamisala olisi.

A-studiossa pohdittiin myös kolmikannan tulevaisuutta. Molempien professorien mukaan kolmikanta ei ole uhattuna eikä sitä pidä romuttaa, vaikka kolmikanta onkin menettänyt asemiaan 2000-luvulla.

Kolmikanta tarkoittaa Suomessa käytettyä mallia, jossa hallitus, palkansaajat ja työnantajat istuvat samaan pöytään sopimaan työelämän suurista linjoista. Korkman sanoo, että kolmikantaa pitää romuttamisen sijaan kehittää niin, että se voi toimia nykyoloissa järkevämmin.

– Siinä pitää silloin olla määrättyjä reunaehtoja, joista yksi on se, että kenelläkään ei voi olla veto-oikeutta, Korkman sanoo.

Jari Korkki, Yle Uutiset 2.10.2018:

Hallitus alentaa irtisanomislain rajan kymmenen työntekijän yrityksiin, karenssi lyhenee 60 päivään – keskiviikon lakot toteutuvat.

Hallitus pudottaa kevennetyn irtisanomissuojan rajan kymmeneen työntekijään ja lyhentää henkilöperusteisen irtisanomisen karenssin 90 päivästä 60 päivään.

Ay-liikkeelle hallitus tarjoaa mahdollisuutta osallistua kolmikantaiseen valmisteluun yhteistoimintalain kehittämiseksi.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK tyrmäsi uudenkin esityksen heti sillä perusteella, että se kohtelee edelleen työntekijöitä eriarvoisesti. SAK:n liitot linjaavat jatkotoimiaan ensi perjantaina. SAK:lainen Teollisuusliitto kiirehti jo ilmoittamaan, että keskiviikon lakko toteutuu suunnitelmien mukaan, ja että irtisanomislakiin tehdyt muutokset eivät muuta tilannetta mitenkään.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puolestaan pitää hallituksen kompromissiesitystä näennäisenä. Hänen mukaansa se ei korjaa esityksen ongelmia. Vihreiden sijaispuheenjohtaja Maria Ohisalo ei hänkään näe Lindströmin perääntymisen ratkaisevan itse ongelmaa.

STTK:n tiedote 10.9.2018:

– STTK:n jäsenliitot eivät seuraa sivusta, jos sen jäseniä kohdellaan eriarvoistavasti. Olemme ilmoittaneet olevamme valmiita järjestöllisiin toimenpiteisiin, jos maan hallitus ei luovu lakiesityksestä, puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

SAK:n tiedote 3.9.2018:

SAK on valmis järjestöllisiin toimiin. Kaikki liitot ovat mukana, mutta toimien aikataulua, laajuutta ja tarkempaa sijaintia ei kerrota etukäteen. SAK:n hallitus totesi, että järjestölliset toimenpiteet aloitetaan, jos hallitus ei luovu alle 20 hengen yrityksiin kohdistetun irtisanomislain valmistelusta.

– Toivomme edelleen, että hallitus tulee järkiinsä tämän niin sanotun pärstäkerroinirtisanomisen kanssa. Mutta jos näin ei käy, aloitamme järjestölliset toimet, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.

Tekijä-lehden artikkeli 3.9.2018:

Työntekijöiden aseman heikentäminen on pysäytettävä. Teollisuusliitto ei sulata lakiesitystä pienten työpaikkojen työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä. ”Jos emme nyt tee mitään, ovat maan hallituksen seuraavat toimenpiteet työntekijöiden kannalta vielä huonompia”, puheenjohtaja Riku Aalto arvioi.

Teollisuusliitto on ilmoittanut ryhtyvänsä mittaviin järjestöllisiin toimenpiteisiin, mikäli maan hallitus ei vedä takaisin lakiesitystä alle 20 hengen työpaikkojen työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä.