Työehtoshoppailu nähdään ammattiliitoissa uhkana ja ongelmallisena. Sen sijaan näkökannat työehtoshoppailun kitkemiseen voivat ammattiliittojen välillä vaihdella huomattavasti.
Teksti Filip Djordjevic kuvat Kai Lindroos ja Postin kuvapankki
Työehtoshoppailu tarkoittaa tilannetta, jossa työnantaja heikentää työehtoja vaihtamalla työnantajaliittoa. Mikäli toimialalle on sovittu enemmän kuin yksi työehtosopimus, voi työnantajalle syntyä mahdollisuus vaihtaa heikompaan työehtosopimukseen vaihtamalla työnantajaliittoa. Siirto heikompaan työehtosopimukseen on mahdollista, kun voimassa oleva työehtosopimus päättyy.
Mikäli alalle on solmittu yleissitova työehtosopimus, voi työnantaja kiertää myös yleissitovuutta ja sen noudattamista, jos toinen työnantajaliitto on solminut heikomman työehtosopimuksen ja työnantaja liittyy tähän toisen työnantajaliiton jäseneksi.
Haastattelin SAK:n johtaja Marko Piiraista työehtoshoppailusta. Piirainen toimi AKT:n puheenjohtajana 2012-21 kunnes siirtyi SAK:n 
hallinto-osaston johtajaksi. Piirainen on aiemmin toiminut AKT:n talous- ja henkilöstöpäällikkönä sekä työsuojelupäällikkönä 1998-2010 ja Työväen Sivistysliiton hallintojohtajana 2010 -2012.
Päällekkäiset työehtosopimukset samalla toimialalla muodostavat ay-liikkeelle uhan. Kun kysyin, miksi SAK:n jäsenliitot eivät kykene lopettamaan heikompien työehtosopimuksien solmimista verrattuna alan yleissitovaan työehtosopimukseen, suuntautui vastaus vahvasti työnantajaan päin.
– Heikommalla työehtosopimuksella työnantaja pyrkii lähes poikkeuksetta solmimaan itselleen edullisemman vaihtoehdon. Heikommalla työehtosopimuksella työnantaja pyrkii alentamaan mm. työvoimakustannuksia ja tämän lisäksi on yleensä niin, että heikomman työehtosopimuksen piirissä on usein myös järjestäytymisaste alhaisempi, Piirainen kertoo.
Piirainen muistuttaa, että uusia toimialoja syntyy ja vanhoja poistuu jatkuvasti. Korkean järjestäytymisasteen lisäksi Piirainen tuo esiin myös jäsenen oman aktiivisuuden tärkeyden.
– Työntekijän vaikuttamisen tärkeyttä paikallisesti omalla työpaikalla ja omassa ammattiosastossa ei voi koskaan liikaa korostaa.
SAK:ssa voi havaita, että työehtoshoppailun lisäksi toinen ammattiliitto on voinut haalia uusia jäseniä alalta, jossa se ei itse neuvottele alan työehtosopimuksesta. Piirainen kertoo, että erimielisyyksien ratkaisemiseksi SAK:n sisällä on olemassa sovittelumekanismi.
– SAK:lla on olemassa erillinen rajariitalautakunta, jossa asiantuntijoiden kautta haetaan vapaaehtoista ratkaisua liittokohtaisiin kysymyksiin, myös ns. rajariitakysymyksiin. Puheenjohtajana toimii SAK:n järjestöjohtaja Katja Syvärinen, Piirainen valottaa.
Rajariitalautakunta on SAK:ssa toiminut vuosia, joskin sen toimivuudesta on voitu olla montaa eri mieltä.
– Se, kuinka hyvin rajariitalautakunta on pystynyt toimimaan erilaisissa tilanteissa, on vaihdellut vuosien saatossa, mutta toistaiseksi se on paras mahdollinen ratkaisuelin vapaaehtoisessa sovittelussa tässä tilanteessa.
Kysyessäni, onko SAK:n rajariitalautakunnan päätöksiä noudatettu vai joskus lipsuttu, ei asia ole niin yksiselitteinen.
– Sekä että, on ja ei. Riippuen mistä kulmasta katsoo. Rajariitakysymykset eivät ole yksinkertaisia varsinkaan nykypäivänä, kun toimialojen rajat eivät ole yhtä selkeitä kuin ennen. On ollut myös tapauksia, jossa rajariitakysymys on rauennut niin, että heikomman työehtosopimuksen solminut ammattiliitto on luopunut työehtosopimuksestaan todettuaan, etteivät resurssit tai toiminnalliset tarpeet ole riittäneet näiden kyseisten jäsenten etujen valvomiseen, Piirainen selventää.
Haastattelun yhteydessä Marko Piirainen totesi, ettei hän halunnut haastattelussa nostaa yksittäisiä tapauksia esiin, vaan tasapuolisuuden nimessä vastasi yleisemmällä tasolla.
Postin varhaisjakelijat shoppailun kohteena
Haastattelin myös työehtoshoppailun kohteeksi joutunutta työntekijää. Asian arkaluontaisuuden vuoksi haastateltava ei halua haastattelua omalla nimellään. Hän on varuillaan mahdollisilta seuraamuksilta tai leimaantumiselta. Kutsumme tässä haastattelussa häntä Roniksi.
Roni on työskennellyt Postin varhaisjakajana reilut 20 vuotta Etelä-Suomen alueella. Hän joutui vuonna 2017 työehtoshoppailun kohteeksi ja on nykyisin työkyvyttömyyseläkkeellä.
– Palkkani romahti noin 40 prosenttia, joskin muistaakseni puolen vuoden aikaviiveellä. Palkka ei romahtanut heti kertaheitolla, Roni kertoo.
Ronin palkkaromahduksen jälkeen elämä myllertyi. Työajat pitenivät ja palkkatulot laskivat asteittain, kunnes heikompi jakelualan työehtosopimus minimiehdot tuli vastaan.
– Ei tuolla palkalla enää selviä asuntolainasta, lasten harrastuskuluista tai muista menoista. Unirytmin häiriö muuttui unettomuudeksi. Työajat pirstaloituivat pienemmiksi pätkiksi ja sairauslomapalkkakin oli surkea. Heikennyksiä tuli niin paljon kaikkiin mahdollisiin kohtiin, ettei niitä millään voinut ulkoa muistaa, Roni paljastaa.
Vuoteen 2017 syksyyn asti varhaisjakelijat työskentelevät Posti Oy:ssä, jossa noudatettiin PAUn ja Paltan solmimaa yleissitovaa työehtosopimusta. Kesällä 2017 Posti Oy perusti uuden tytäryhtiönsä Posti Palvelut Oy:n. Kyseinen tytäryhtiö haki välittömästi Medialiiton jäsenyyttä, jossa oli voimassa tuolloin TEAMin ja Medialiiton solmima heikompi jakelualan työehtosopimus. Syksyllä vuonna 2017 Posti Oy teki liikkeenluovutuksen ja siirsi varhaisjakelijat vastaperustettuun Posti Palvelut tytäryhtiöön. Posti työehtoshoppaili.
Roni muistaa hyvin vuoden 2017 tapahtumat ja tuntemukset. Niitä muistellessaan Ronilla päällimmäisenä ajatuksena on työnantaja Postin toiminta omia työntekijöitään vastaan.
– Elävästi muistan tavan, miten työnantaja ilmoitti palkkaromahduksesta ja työehtoshoppailusta. Se oli heille vain ilmoitusluontainen asia. Viha ja raivo siinä valtasi mieleni kuten monilla muillakin. Nopeasti se vaihtui epätoivoksi ja katkeruudeksi. Tämä oli Postilta kiitos yli 20 vuoden ammattitaitoisesta työpanoksestani. Osaavia jakajia ja toimivaa Postia ei ilmeisesti tässä maassa enää tarvita, Roni täräyttää
Myöskään ammattiliitot eivät säästy Ronin kritiikiltä. Hänen mukaansa päällekkäiset työehtosopimukset samalla toimialla, joista toinen sopimus on selvästi heikompi, murentavat koko ammattiyhdistysliikettä.
Vuonna 2019 Posti yritti jälleen työehtosoppailla siirtämällä 700 pakettilajittelijaa Medialiiton ja Teollisuusliiton solmimaan työehtosopimukseen, johon aiemmin Roni siirrettiin. Ammattiliitto TEAM fuusioitui kokonaisuudessaan Teollisuusliittoon vuoden 2018 alusta.
– Tavallaan olen tietenkin onnellinen pakettilajittelijoiden puolesta, etteivät joutuneet kokemaan samaa karua kohtaloa ja siirtymään jakelualan heikompaan työehtosopimukseen. Meikäläistä ei kyllä lohduta yhtään, että meidät varhaisjakelijat päästettiin jo vuonna 2017 heikomman työehtosopimuksen piiriin ilman solidaarisuuslakkoja, Roni kritisoi.
Roni viittaa vuoden 2019 postilakkoon, joka sai poikkeukselliset mittasuhteet niin tukilakkojen kuin näkyvyyden muodossa, kun 2019 Posti yritti väkisin siirtää 700 pakettilajittelijaa heikompaan sopimukseen. Jakelualan työehtosopimusta ei sovelleta missään muualla logistiikka-alan kilpailijayhtiöissä. Mikäli Posti olisi onnistunut pakettilajittelijoiden työehtoshoppailussa, olisi tämä vääristänyt logistiikka-alan markkinoita Postin eduksi. Se vuorostaan olisi mitä ilmeisemmin tarkoittanut myös muiden logistiikkayhtiöiden työehtojen romuttumista.
– Kun varhaisjakelijoita siirrettiin 2017 heikompaan työehtosopimukseen, meillä luottamusmies luopui välittömästi luottamusmiestehtävistä, eikä sen jälkeen saatu uutta tilalle. Osa varhaisjakelijoista jäi silti PAUhun, vaikka meille aluksi tuputettiin liittymistä toiseen liittoon. Osa saattoi jäädä PAUn jäseneksi periaatteellisista syistä kuten esimerkiksi minä, mutta suurempi osa taisi pettymyksessään siirtyä työttömyyskassa Ytk:hon. Sinne uuteen liittoon ei tainnut kukaan liittyä, Roni pohdiskelee.
Roni kertoi itse jääneensä PAUn jäseneksi aina työkyvyttömyyseläkkeeseen saakka siitäkin huolimatta, ettei PAU neuvotellut jakelualan työehtosopimuksesta.
– Suoraan sanottuna itselleni tuli todella hölmö olo, kun jäsenmaksuja koko työurani maksaneena jouduin lopulta työehtoshoppailun kohteeksi ja kaiken lisäksi olisi pitänyt vielä vaihtaa liittoon, joka neuvotteli huonommat ehdot. Eihän tämä nyt näin voi mennä, Roni kyseenalaistaa.
Monet varhaisjakelijat irtisanoutuivat 2017 työehtoshoppailun jälkeen melko nopeasti ja hakivat muille aloille töihin. Postilta katosi paljon ammattitaitoa pois, joka myöhemmin näkyi palvelun laadun rapautumisena. Roni kertoo osan siirtyneen muille aloille töihin ja osan hakeneen soviteltua päivärahaa. Roni kertoi kärsineensä mielenterveysongelmista ja haki ammattiapua. Hänelle myönnettiin lopulta työttömyyseläke mielenterveysongelmien vuoksi.
– Myönteinen päätös työkyvyttömyyseläkkeestä oli itseasiassa henkisesti helpottava päätös.
Näkymä tulevaisuuteen
Molemmissa haastatteluissa kysyin lopuksi tulevaisuuden näkemyksiä. SAK:n hallinto-osaston johtaja Marko Piiraiselta kysyttiin minkälainen voisi olla SAK:n viesti työehtoshoppailun kohteeksi joutuneelle ja työttömyyseläkeläiseltä Ronilta kysyin minkälaisen viestin tai neuvon hän antaisi nyt ammattiyhdistysliikkeelle.
– Yritetään vaikuttaa asioihin siellä, missä reaalisia mahdollisuuksia on. Kaikki lähtee omasta työpaikasta ja omasta ammattiosastosta. Järjestäytyminen on kaikki kaikessa myös tässä asiassa ja parhaat vaikuttamisen mahdollisuudet ovat niissä pöydissä, missä solmitaan valtakunnallisia työehtosopimuksia, Piirainen kannustaa.
– Ei minulla juurikaan nykyisin mitään viestiä ole antaa ay-liikkeelle, vastaa Roni pitkän hiljaisuuden jälkeen.