Eloranta: Tällä kierroksella suurimpana asiana on ostovoiman lisääminen, koska SAK: laiseen kenttään iskee erityisesti ruoan ja energian hintojen nousu. Kiky-sopimuksessa työntekijäpuolelle siirretyt sivukulut tulee saada siirrettyä takaisin työnantajan maksettaviksi.
Teksti Johanna Honkaranta ja Anders Lindblad Kuvat SAK:n kuva-arkisto
Kuukauden kurssi haastatteli SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorantaa ja Kasvu ja vaikuttaminen -osaston johtajaa Jyrki Konolaa työmarkkinatilanteesta ja muista ajankohtaisista asioista.
Jarkko Eloranta korosti SAK:n muuttunutta roolia meneillään olevissa työehtosopimusneuvotteluissa. SAK ei neuvottele sopimuksista vaan liitot neuvottelevat omat sopimuksensa, painotti Eloranta – SAK:n tehtävä on pyrkiä yhteensovittamaan liittojen 
neuvottelutoimintaa, toimimaan tiedonvaihdon alustana ja edistää yleisiä tavoitteita työehtosopimustoiminnassa. Tällä kierroksella suurimpana asiana on ostovoiman lisääminen. SAK-laiseen kenttään iskee erityisesti ruoan ja energian hintojen nousu. Kiky-sopimuksessa työntekijäpuolelle siirretyt sivukulut tulee saada siirrettyä takaisin työnantajan maksettaviksi, sanoo Eloranta.
Teknologiateollisuuden työehtosopimukset päättyvät marraskuun lopussa, eikä ensivuoden palkankorotuksia saatu sovittua määräaikaan mennessä. Mitä tapahtuu seuraavaksi?
– Neuvotteluja on jatkettu, mutta osapuolet ovat ilmeisen kaukana toisistaan. Samassa tilanteessa on myös kemian sopimus ja osa palvelualojen sopimuksistakin päättyy myös kohta. Alkuvuodesta katkeaa suuri osa kuljetusalojen sopimuksista. Pahimmillaan avoinna olevat sopimukset kasautuvat kaikki alkuvuoteen, jolloin keskusjärjestössä pitää tehdä yhteinen pohdinta asioiden laukaisemiseksi sekä neuvottelu- että muin toimin.
– Tärkeä asia on myös kolmikantainen valmistelu- ja lainsäädäntötyö. Eduskunnan hallituskausi on päättymässä ja viimeiset hallituksen esitykset pitää saada parin viikon aikana eduskunnan käsiteltäväksi. Työtä on hyvin paljon jäljellä, kertoo Eloranta.
Jyrki Konola nosti esiin edessä olevat eduskuntavaalit ja niihin liittyvät SAK:n omat vaalitavoitteet.
-SAK:n vaalitavoitteet on julkaistu jo keväällä ( www.vaalitavoitteet.fi). Eduskuntavaalit ovat 2.4.2023 ja SAK:n näkökulmasta niihin liittyy kolme osiota.
Edunvalvonnan kannalta on tärkeää, minkälaisia ehdokkaita eri puolueissa asetetaan. Toiveena on, että perinteiset ja varsinkin vasemmistopuolueet asettaisivat ehdolle myös duunariehdokkaita eli SAK:n liittojen aktiiveja ja tällä hetkellä tilanne näyttääkin hyvältä sen suhteen.
Toinen osa on sisältöosio eli SAK:n hallinnon linjaamat tavoitteet. Niitä varten on tavattu paljon toimittajia, virkamiehiä, eri poliittisten puolueiden suunnittelupäälliköitä ja poliitikkoja sekä kerrottu, mitkä asiat SAK:n mielestä ovat tärkeitä tulevalla hallituskaudella ja mitä niiden tiimoilta halutaan. Kolmantena osiona on saada SAK:n oma nukkuvien puolue äänestämään. Yhdessä liittojen kanssa on jo tehty suunnitelmia siitä, miten suomalaista työväestöä kannustetaan antamaan äänensä vaaleissa. Yhdelläkin äänellä on merkitystä, muistuttaa Konola.
Millaiset palkankorotukset vuodelle 2023 pitäisi tulla ja miten kertakorvaukset vaikuttavat? Voisiko Ruotsin palkankorotusmalli soveltua meille?
–Eloranta painottaa, että palkansaajien ostovoiman pudotus on ollut historiallisen suuri eli noin 5 % ja inflaatio on 8 % vaiheilla. On epätodennäköistä, että yhdellä palkankorotuskierroksella saataisiin korjattua koko kuoppa umpeen. Ostovoiman osalta otetaan varmaan takkiin vähän aikaa. Arvio on, että palkankorotukset ovat jossain kolmen ja kahdeksan prosentin välillä.
-Kertakorvaukset ovat hankalia, koska ne eivät jää palkkapohjaan ja työpaikoilla voi olla epäselvyyksiä kenelle ne maksetaan. Kuuluvatko esimerkiksi osa-aikaiset niiden piiriin ja kauanko on pitänyt olla töissä. Hoitajien ”koronaporukalle” annettiin 600 € kertakorvaus. Saattaa olla, että poikkeuksellisesta tilanteesta ja inflaatiopiikistä johtuen kertakorvauksia tullaan työnantajapuolelta tarjoamaan. Asian kanssa on syytä olla tarkkana, koska kertakorvaukset saattavat pienentää muita palkankorotuksia.
– Keski-Euroopassa on nähty jopa 3000 € verottomia kertakorvauksia. Prosenttimääräisissä korotuksissa pienemmät palkat jäävät jatkuvasti jälkeen ja tämä johtaa myös sukupuolten välisten palkkaerojen kasvamiseen. Mikään ei estä liittoja neuvottelemasta euromääräisiä korotuksia ja esimerkiksi Ruotsissa LO ilmoitti tavoitteekseen vuoden sopimuskaudelle 4,4 % tai 1290 kr, mikä huomioi myös matalapalkka-alat.
Kentällä usein puhutaan siitä, että jos eri liittojen sopimukset katkeaisivat samaan aikaan, niin meillä olisi mahdollisuus edistää sopimusten syntymistä kovemmin erilaisten alojen yhteisellä tuella.
-Olisi hyvä, jos alojen sopimusten katkeaminen ajoittuisi samoihin vuosineljänneksiin ja nykyään tilanne on aika pirstoutunut. Osaksi se johtuu työnantajien operaatioista, kuten esimerkiksi metsäteollisuudessa ei tehty valtakunnallista työehtosopimusta ollenkaan. Sopimusten päättämisen ajankohtien hajauttaminen on ollut työnantajapuolen keskeinen tavoite, jossa ovat onnistuneet. Näin työntekijäpuolen yhteisen painostuksen mahdollisuus heikkenee. Tällä hetkellä taloustilanne saattaa muuttua sopimuskierroksen aikana. Korona-aikana nähtiin, miten juuri ennen koronatilanteen alkamista sopimusten tekijät olivat paljon helpommassa tilanteessa kuin ne, jotka tekivät omansa koronan alla muun muassa palvelualat ja julkinen sektori. Asiaan vaikuttaa myös liitoista nousevia perusteita esimerkiksi kaupan alalla se, että sopimusten halutaan katkeavan ennen joulua, koska työnantaja ei halua joulumyynnin häiriintyvän. Sopimuksen mitalla on myös vaikutusta. Pitkällä sopimuksella saa usein korkeammat palkankorotukset, koska työrauha on taattu pitkäksi aikaa. Kokonaisuudessaan olisi paljon helpompaa ja tehokkaampaa, jos sopimusviuhka olisi tiiviimpi, mutta asia on enemmän kiinni työnantajapuolesta.
Kunta-alan sopimuksessa on palkankorotus sidottu vientialojen ja kuljetusalan palkankorotuksiin. Mistä tämä kertoo?
-Suomeen on ajettu vientivetoista palkkamallia ja tässä kohtaa julkinen sektori tunnusti sen olemassaolon, vaikka tässä heille tulee palkkaohjelmassa oleva korotus. Se on mielenkiintoinen asetelma, koska julkinen sektori on aiemmin vastustanut vientivetoista palkkamallia. EK on pyrkinyt ylläpitämään omaa koordinaatiotaan työnantajavetoisesti ja työnantajan pakottamana. Kuntapuolen ratkaisulla voidaan vahvasti argumentoida niin päin, että se rikkoi EK:n ”pakkopaidan”, jota se on pyrkinyt työmarkkinoille tuomaan. Keskustelu on herännyt siitä, että tarvitsemme jonkinnäköisen valtakunnallisen palkkakoordinaation, joka ei voi perustua työnantajapuolen yksipuoliseen päätökseen. Tässä näkyy myös se, että EK:n yksipuolinen päätös ei kestä painetta työmarkkinoita ja liittoja vastaan, vaan riittävällä joukkovoimalla se saadaan jyrättyä. Meidän pitää työntekijäpuolella päästä eteenpäin ja hyödyntää tilanne, jossa EK: n koordinaatio on mennyt päreiksi, eikä jäädä kiinni siihen ajatukseen, että julkinen puoli saa hieman enemmän kuin muut. Tämä kantaa varmasti pidemmälle kuin keskinäiset erimielisyydet.
Taustamateriaali: Reaaliansiot, Inflaatio ja talousnäkymät
Tilastokeskus 14.10. Palkansaajien reaaliansiot laskivat 4,8 % heinä-syyskuussa
Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 heinä-syyskuussa 2,7 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot laskivat sen sijaan 4,8 % edellisen vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu.
Palkansaajien reaaliansiot laskeneet vuoden 2014 lukemiin
Kuluttajahintojen kiihtynyt nousuvauhti on heikentänyt palkansaajien reaaliansioiden kehitystä selvästi tämän vuoden aikana. Keskimääräinen reaalisen ansiotason huippu saavutettiin Suomessa vuoden 2021 toisella neljänneksellä, jolloin reaaliansiot olivat 16,2 % suuremmat kuin vuonna 2005. Tämän jälkeen hintojen nousu on ollut selvästi nopeampaa kuin nimellisansioiden nousu, ja kuluneen vuoden aikana reaaliansiot ovat laskeneet vuoden 2014 viimeisen neljänneksen lukemiin.
Tilastokeskus 14.10. Inflaatio 8,1 % syyskuussa 2022
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli syyskuussa 8,1 %. Elokuussa inflaatio oli 7,6 %. Syyskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, dieselin ja bensiinin kallistuminen sekä asuntolainojen keskikoron nousu.
Euroalueen inflaatio oli syyskuussa 2022 ennakkotietojen mukaan 10 %
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli syyskuussa 10 %. Elokuussa se oli 9,1 %. Suomen vastaava inflaatio oli syyskuussa 8,4 %. Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen.
Yle 27.10. Kuluttajien luottamus talouteen mittaushistorian heikoin, myös yritysten näkymät painuivat kriisilukemiin
Sekä kuluttajien että yritysten luottamus talouteen on heikentynyt reilusti, kertovat Tilastokeskuksen luottamusindikaattori ja EK:n suhdannebarometri. Myös kuluttajien odotus omasta taloudestaan oli heikko.
Kuluttajien luottamus Suomen talouteen oli lokakuussa mittaushistorian heikoin, kertoo Tilastokeskuksen luottamusindikaattori. Myös odotus omasta taloudesta oli hyvin heikko, samoin arvio omasta taloudesta kyselyhetkellä. Luottamusindikaattorin saldoluku oli lokakuussa –17,6, kun se syyskuussa kävi kaikkien aikojen pohjalukemassa –18,3. Odotus omasta taloudesta koheni hiukan viime kuusta. Kuluttajilla on nyt ennätyksellisen vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden ostoon.
Myös yritykset kriisitunnelmissa
Suomalaisyritysten suhdannenäkymät ovat EK:n suhdannebarometrin mukaan painuneet kriisilukemiin. Näkymät ovat heikentyneet kaikilla päätoimialoilla, etenkin rakentamisessa. EK:n mukaan suhdannenäkymät ovat jo samalla tasolla kuin finanssikriisin pohjalla.
Helsingin Sanomat 18.9. Ensi vuoden kasvuennusteet menevät uusiksi – VM:n ylijohtaja Spolander: ”Talouskasvu vähintäänkin pysähtyy vuodenvaihteessa”
Valtiovarainministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan nyt on tärkeää, ettei Suomi omilla toimillaan rapauta kilpailukykyään. Ensi vuoden kasvuennusteita korjataan todennäköisesti alaspäin, kun valtiovarainministeriö, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja useat pankit päivittävät talousennusteitaan. Kuluva vuosi on yllättänyt sen sijaan positiivisesti.
”Tähän asti tämä vuosi on ollut ihan hyvä vuosi Suomen taloudelle. Tuotanto on kasvanut. Työllisyys on ennätystasolla. Työttömyys ei ole kääntynyt nousuun”, luettelee valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä yhä rivakkaa kolmen prosentin vauhtia. Vasta heinäkuussa tuotannossa alkoi näkyä pieniä heikkouden merkkejä.
Syksyn talousennusteita
Suomen Pankki ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna 2,2 prosenttia, mutta supistuvan ensi vuonna 0,3 prosenttia.
Pellervon taloustutkimus uskoo talouden kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2022 ja supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2023.
Labore povaa talouskasvuksi 1,8 prosenttia tänä vuonna ja 0,7 prosenttia ensi vuonna.
Nordea arvioi talouden kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia, mutta pysähtyvän nollakasvuun ensi vuonna.
OP odottaa talouden kasvavan tänä vuonna 2,0 prosenttia, mutta kasvun jäävän nollaan ensi vuonna.
Kasvu pysähtyy vuodenvaihteessa
Suomen Pankki ja Pellervon taloustutkimus ennustivat, että Suomen talous vajoaa taantumaan ensi vuonna. Spolander puhuu mieluummin talouskasvun pysähtymisestä.
”Vuodenvaihteen molemmin puolin tulemme näkemään, että kasvu on vähintäänkin pysähdyksissä”, Spolander sanoo.
Hän kuitenkin uskoo, että aurinko alkaa lämmittää jo keväällä ja edellytykset talouden toipumiselle ovat olemassa.
”Parhaimmillaan kuluvasta vuodesta voi tulla positiivinen lähtölava vielä ensi vuoteenkin”, Spolander sanoo. Se maailma on nyt takanapäin, jolloin ei tarvinnut maksaa korkoa.”
Palkkakierros huolestuttaa
Suurimmat huolenaiheet ovat Spolanderin mukaan tänä talvena energia, inflaatio, korot ja Venäjä.
”Listaan pitää lisätä myös palkkakierros, jolla on Suomessa merkitystä Suomen kilpailukyvylle”, Spolander sanoo. Pitää pyrkii siihen, että emme omilla toimilla pitkitä ja mutkista inflaationäkymää emmekä rapauta kilpailukykyä.”
Helsingin Sanomat 5.10. Kunta- ja hyvinvointialojen palkankorotukset maksavat veronmaksajille noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Työnantajan laskelmien mukaan koronahoitajille maksetaan noin 34 miljoonaa euroa.
Kunta- ja hyvinvointialojen palkankorotukset maksavat veronmaksajille lähivuosina noin 800 miljoonaa vuodessa. Laskelmassa on mukana juuri syntynyt hoitoalan sopimus.
Näin laskee sopimuksen työnantajaosapuoli, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Myös valtiovarainministeriö laskee parhaillaan kustannuksia, mutta laskelma ei ole vielä valmis.
Luvut sisältävät kaikki kunta- ja hyvinvointialueille sovitut sopimuskorotukset, palkkojen kehittämisohjelman, palkkojen yhteensovittamisen ja muut sopimusmuutosten aiheuttamat kulut vuosina 2023 ja 2024.
Kunta-alan palkkojen nousua ei vielä tiedetä tarkalleen, koska korotukset ovat sidoksissa siihen, kuinka paljon yksityisen sektorin palkat nousevat. Jos nousu olisi 4,2 prosenttia, esimerkiksi sairaanhoitajien keskimääräinen kokonaisansio lisineen nousee vuoden 2021 noin 3430 eurosta 3870 euroon. Lähihoitajilla vastaava palkannousu on 2998 eurosta 3385 euroon. Palkkojen yhdenmukaistamisen takia osalla työntekijöistä palkka nousee enemmän.
Kunta- ja hyvinvointialan palkankorotukset on kytketty tiettyjen vientialojen neuvottelutuloksiin. Sopimuksia ei ole vielä tehty, joten ihan tarkkaa loppusummaa ei vielä tiedetä.
Kunta- ja hyvinvointialan sopimuksen mukaan yleiset palkankorotukset ovat vuosittain vähintään 1,9 prosenttia, mutta kuitenkin vähintään Teknologiateollisuuden, Kemianteollisuuden sekä Auto- ja Kuljetusalan tiettyjen työehtosopimusten kustannusvaikutusten matemaattinen keskiarvo.