Teksti: Markku Eilola-Jokivirta
Piirros: Frans Jokivirta
Sipilän hallitus on muuttanut suomalaisten työttömyysturvaa ennennäkemättömän paljon, ja ongelmallista on, etteivät muutokset kohtele työttömiä alueellisesti yhdenvertaisesti. Mikäli hallituksen valmistelema omaehtoisen työnhaun malli toteutuu, tulee eriarvoisuus vielä lisääntymään nykyisestä.
Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen sopiman kilpailukykysopimuksen vastaisesti hallitus iski kyntensä työttömien kukkaroon vuoden 2018 alussa, ja ensimmäiset leikkaukset tehtiin vuoden toisella neljänneksellä. Työntekijän on osoitettava aktiivisuutensa työnhakijana 65 maksupäivää kestävän tarkastelujakson aikana tai muuten työttömyysetuutta voidaan leikata.
Työttömyysetuutta hakevan pitää olla työtön, ilmoittautunut työnhakijaksi ja haettava kokoaikatyötä. Tämän lisäksi hänen on oltava valmiina ottamaan vastaan tarjottu työ- tai opiskelupaikka ja osallistuttava työllistymistä edistäviin palveluihin. TE-toimisto antaa lausunnon työttömyysetuuden maksajalle, jonka perusteella työttömyysetuus maksetaan tai ollaan maksamatta.
Miten työtön voi osoittaa aktiivisuutensa
Työttömällä on käytännössä kolme vaihtoehtoa osoittaa aktiivisuutensa TE-toimistolle. Ensimmäinen vaihtoehto on tehdä tarkastelujakson aikana 18 tuntia töitä, eikä mikä tahansa työ käy aktiivisuuden osoitukseksi. Työstä pitää saada työehtosopimuksen mukainen palkka tai työttömyysetuuden maksajan määrittämä vähimmäispalkka.
Toinen vaihtoehto on tienata yrittäjänä vähintään 241€ tarkastelujakson aikana.
Kolmas vaihtoehto on osallistua viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistäviin palveluihin.
Etuuden maksaja valvoo aktiivisuuden toteutumista, mutta eri aktivoitumismalleja ei voi yhdistellä. Aktivoitumisen on tapahduttava kokonaisuudessaan yhdessä kolmesta vaihtoehdossa, ja mikäli aktivoituminen jää vajaaksi työttömyysetuutta leikataan 4,65%. Mediassa on tarinoita, miten työttömältä on evätty koko työttömyysetuus, kun hän on työskennellyt aktiivisuuden osoittamiseksi 18 tuntia tarkastelujakson aikana puolisonsa yrityksessä. Työttömän on tulkittu olevan yrittäjä perheyrityksessä ja maksettuja työttömyysetuuksia on peritty takautuvasti pois.
Aktiivimalli ei ole pelkkää leikkausta, sillä omavastuupäivien määrä laski seitsemästä viiteen. Tästä syystä yksityinen työttömyyskassa laski osan työttömistä hyötyneen taloudellisesti uudistuksesta, vaikka etuutta oli leikattu. Näin tapahtuikin ensimmäisen tarkastelujakson jälkeen, kun karenssipäiviä oli vähennetty, mutta seuraavilla jaksoilla karenssipäivien vähentyminen ei enää tuonut hyötyä.
Maakunnittain työttömyysetuuden leikkauksien vaihtelut ovat suuria, ja etuutta on leikattu arviolta reilulta puolelta työttömistä työnhakijoista. Keski-Pohjanmaalla aktiivisuusehdon täytti 62% työttömistä, kun vastaava luku Pohjois-Savossa oli 42%. Eniten leikkaukset kohdistuvat iäkkäisiin miehiin, esimerkiksi Paperiliiton työttömyyskassassa etuutta on leikattu 76% työnhakijoista ja 86% lisäpäivillä olevista.
Kuullaanko työmarkkinajärjestöjä jatkossa
Hallitus on valmistellut omatoimisen työnhaun mallia ja uudistus tulisi voimaan siirryttäessä maakuntamalliin. Aktiivisuuden osoittamisen lisäksi työtön velvoitettaisiin hakemaan neljää sellaista työpaikkaa kuukauden aikana, mihin voi perustellusti olettaa työllistyvänsä. Hakemiseksi laskettaisiin työhakemuksen lisäksi suora yhteydenotto työnantajaan, käynti rekrytointitapahtumissa ja ilmoittautuminen vuokratyötä tai laskutuspalveluja välittävien yritysten rekistereihin. Tyhjenevällä maaseudulla työn hakeminen on paljon hankalampaa kuin suurissa kasvukeskuksissa, ja näillä näkymin malli huomioisi alueen työllisyystilanteen ja hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet.
Työntekijäjärjestöt ajautuivat poliittisiin lakkoihin hallituksen valmistellessa irtisanomislakia, tilanne kärjistyi ja näytti, ettei kenelläkään ole siistiä ulospääsyä tilanteesta. Perjantaina 26.10. hallitus muutti valmistelemaansa esitystä ja mahdollisti ainakin välirauhan toivottomalta tuntuvassa tilanteessa. Keskusjärjestöt saivat kutsun sekä aktiivi- että omaehtoisen työllistymisen mallin uudistuksia valmisteleviin työryhmiin. Kolmikantaisessa valmistelussa voidaan ehkä poistaa mallien suurimpia ongelmia. Ainakin hallituksen esitys voi herättää kolmikantaiset neuvottelut henkiin 28.2.2019 asti.
Työllisyyttä aktiivimalli tuskin on lisännyt, vaikka hallinnollinen työ ja byrokratia ovat lisääntyneet. Pykälien tulkinnassa on ollut alussa vaikeuksia kuten esimerkiksi, olisiko työttömyysetuus pitänyt muuttaa sovitelluksi päivärahaksi työnteon takia. Vai onko sovitellun päivärahan ehtona oleva osa-aika- tai pätkätyö riittävä työssäoloehdon täyttymiseksi, eikä suunniteltu omaehtoisen työnhaun malli ainakaan selkiytä tilannetta.
