GURU ja Eurooppanuoret

Teksti: Auror Kiseri

Nuoret ja Eurooppa

Kuukauden kurssilla toukokuussa luennoinut Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Gurmann ”Guru” Saini, 21 oli miellyttävän positiivinen herrasmies. Guru kertoo olleensa pienestä pitäen kiinnostunut maailmanpolitiikasta ja diplomaattisuhteista. Lukion jälkeen kiinnostus EU-politiikkaan vei hänet mukaan Eurooppanuorten toimintaan. Gurun mukaan on hyvä juttu, että Suomi on mukana itseään suuremmassa projektissa.

 

Eurooppanuoret on alle 35-vuotiaiden nuorten kansalaisjärjestö, jonka toiminnan juuret juontavat 90-luvulle. Järjestön tarkoituksena on aina ollut toimia uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomana Eurooppamyönteisenä voimana, ja sen tarkoituksen mukaan pyöritämme toimintaa tänäkin päivänä.

Lisätietoja löytyy www.eurooppanuoret.fi

 

 

Koetko, että nuoret pystyvät vaikuttamaan EU:n asioihin?

Mielestäni nuoret pystyvät vaikuttamaan EU:n asioihin yhtä lailla kuin muutkin vaikuttajat. Nuorten resurssit eivät ole yhtä isot kuin muilla yhteiskunnallisilla edunvalvontajärjestöillä. Eivätkä nuoret ole myöskään marginaalinen kohderyhmä vaan EU:n kansalaisia yhtä lailla kuin muut ikäryhmät. Siksi nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa tulisi parantaa. Äänestysiän laskeminen olisi yksi konkreettinen keino. Lisää nuoria päättäjiä olisi toinen hyvä keino.

 

Mitä asioita haluaisit muuttaa EU:n politiikassa?

1) Kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka

2) Turvallisempi tulevaisuus työmarkkinoilla

3) Vahva Erasmus-ohjelma

4) Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

5) Enemmän yhteistyötä eli integraatiota käytännön tasolla

 

Olitko tyytyväinen Suomen ja yleensäkin juuri käytyyn EU-vaaliin?

Eurovaalit olivat mielestäni hyvät ja maltilliset. Pitkään arveltua EU-kriittisten nousua ei tullut, joka osaltaan on hyvä asia. Tarvitsemme EU:ta rakentavia eikä sitä rikkovia voimia.

 

Äänestysprosentti jäi edelleen liian alhaiseksi. Mitä mielestäsi täytyy tehdä, että se saadaan tuosta nousemaan lisää?

EU-parlamenttivaalien tunnettavuus on edelleen vähäinen. Kokemuksestani voin sanoa, että moni äänestäjä ei aina ole tietoinen että EU ei ole tuolla jossain vaan EU:hun liittyvät päätökset tehdään myös suomalaisten päättäjien ministereiden ja meppien kautta. EU-tietoisuuden lisääminen voi nostaa äänestysprosenttia hyvin paljon.
Olen kuitenkin tyytyväinen nuorten äänestysprosentin nousuun. Vielä on työtä tehtävänä, mutta edellinen n. 10 % äänestysaktiivisuus oli kyllä hälyttävä.

 

Uutisissa on ollut juttua siitä, että maahanmuuttokriittiseet puolueet aikovat yhdistyä EU:ssa. Mitä ajattelet asiasta?

Ajatus yhtenäisestä parlamenttiryhmästä voi kuulostaa pelottavalta. Itse uskon, että maahanmuuttokriittiset puolueet ovat erilaisia keskenään. Osalle tärkeintä on EU:n rahoituksen sääntely, toisille maahanmuuttopolitiikka ja joillekin EU:sta eroaminen. Joten yksi ryhmä ei välttämättä pysy äänestyksissä yhtenäisenä.

 

Missä näet itseäsi 10 vuoden päästä?

Ministerinä tai europarlamentaarikkona.

Luennolla sait ainakin minut uskomaan teidän tekemään EU-politiikkaan, joten eiköhän sinusta tulisi ihan hyvä edustaja sinne.

 

Mitä terveisiä lähettäisit meidän lukijoillemme?

Muistakaa seurata mitä politiikassa tapahtuu lukuisten eri lähteiden kautta. Älkää ikinä jättäkö faktantarkistusta yhden poliitikon tai median varaan. Muistakaa vaatia faktoja poliitikoilta, eikä mitään populistisia lauseita.

Auror Kiseri linja-autonkuljettaja, pääluottamusmies ja AKT:n ammattiosaston puheenjohtaja.

Kun muistelen omaa nuoruuttani, politiikka tuntui sellaiselta vanhojen miesten jutulta. Tämä voisi ehkä johtua siitä, että politiikasta oli niin vähän tietoa ja siitä, että miten siihen pystyy vaikuttamaan. Tästä tulikin sellainen ajatus mieleen, että pitäisikö politiikka olla valinnaisena aineena kouluissa?