Metsäteollisuudessa on tyypillisesti tehty pitkiä työuria. Järjestäytymisaste alalla on ollut perinteisesti korkea. On koettu, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaiseksi. Kolmen kimpassa kurssilla olevat Metsä Boardin, Stora Enson ja UPM:n luottamushenkilöt etsivät vastauksia siihen, miksi Paperiliiton järjestäytymisaste pysyy korkeana ja miten nuoret saadaan mukaan toimintaan.
Teksti: työryhmä Jari Huomo, Ville Nevala, Jyri Peltola Kuvat: Ville Nevala, Jyri Peltola, Pixabay
Yhteinen huoli jäsenkadosta ja sen aiheuttamista seurauksista sai kurssilaiset vertailemaan omien liittojensa järjestäytymisasteita. Tämä edellä mainittu johti keskusteluun, jossa pohdittiin syitä siihen, miten Paperiliitossa on onnistuttu pitämään omat jäsenet ja miten nuoret on saatu mukaan liittymään liittoon. Varsinkin kun joillain toisilla aloilla on suuria ongelmia saada ihmisiä mukaan liittoihin ja niiden toimintaan. Mietimme syitä mistä tämä johtuu ja varsin pian puhe kääntyikin siihen, että miten tulevaisuudessa on asian laita, säilyykö Paperiliitossakaan korkea järjestäytymisaste? Media tuppaa nykyisin hyvinkin kärkevästi arvostelemaan vanhoja ammattiliittoja. Puhutaan, kuinka toiminta on jäykkää ja jopa luomaan kuvaa miten liittoon kuuluminen olisi jotenkin vanhanaikaista.
Kurssille sattuikin sopivasti edustajia kolmesta suuresta metsäteollisuus konsernista. Syntyi ajatus tehdä yhteistyönä pieni kyselytutkimus. Kysytään muutamilta kaikkien kolmen konsernin nuorilta työntekijöiltä muutamalla kysymyksellä nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Näin saadaan heidän näkemyksiään esille. Tätä kautta voitaisiin sitten muodostaa jonkinlainen kuva siitä, miten meidän nuoret jäsenet näkevät liiton toiminnan ja varsinkin, miten he näkevät liiton tulevaisuuden.
Nuorten odotukset
Ensimmäisenä tiedusteltiin mitä nuoret odottavat Paperiliiton jäsenyydeltä. Päällimmäisenä viestinä nousee ehdottomasti liiton antama turva. Asiat tehdään työnantajan ja työntekijöiden välillä kuten on sovittu. Uskotaan siihen, että joukkovoima on juuri se juttu millä asioita saadaan vietyä läpi sekä kehitettyä. Työttömyysturvaa sekä oikeusturvaa pidettiin myöskin tärkeinä asioina.
Krista Hupanen, oppisopimusopiskelija Metsä Boardilta, kokee saavansa jäsenyydestä turvaa. Hän uskoo, että isolla porukalla on helpompi vaikuttaa ja pitää etuja yllä. Myös työttömyysturvaa Krista piti tärkeänä.
On mukava lukea vastauksia joista selvästi käy esille, että liittomme nuoret ovat ymmärtäneet mitä varten liitto on olemassa. Usein pohditaan sitäkin, että meneekö liiton sanoma perille ja ymmärretäänkö se tehty työ. Ainakin näiden saatujen vastauksien perusteella huoli on turhaa. Nuorilla on kyllä selkeä käsitys miksi liittoon kannattaa kuulua.
Vaikutusmahdollisuudet
Oman osaston asioihin vaikuttamisen nuoret kokevat onnistuvan kohtuullisen hyvin. Luottamusmiesverkosto toimii hyvänä viestikanavana osaston toimijoiden suuntaan. Nuoret kokevat saavansa vietyä mielipiteitään osastojen hallituksiin ja myös sitä kautta aina liittoon asti. Parannettavaa toki aina löytyy. Luottamusmiesten pitäisi kannustaa nuoria tuomaan mielipiteitään enemmän julki. Osa vastaajista kokee, ettei pysty vaikuttamaan lopullisiin päätöksiin. Monessa osastossa tämä johtuu siitä ettei nuoria työntekijöitä ole osastojen hallituksissa tai luottamustoimissa. Haastateltavien joukossa oli myös henkilöitä, jotka eivät ole pyrkineet vaikuttamaan osaston asioihin. Näihin asioihin voisi vaikuttaa siten, että osastojen toiminnassa mukana olevat voisivat aktivoitua vieläkin enemmän nuorten suuntaan. Kyseltäisiin mielipiteitä asioista sekä kannustettaisiin nuoria kertomaan avoimemmin mielipiteitään.
Liitto 20-vuoden kuluttua
Järjestäytymisaste paperiliitossa on korkea verrattuna moneen muuhun toimialaan. Nuoret kokevat järjestäytymisasteen tärkeänä, sekä uskovat järjestäytymisasteen paperiliitossa pysyvänkorkeana myös tulevaisuudessa. Uhkakuvina nuoret pitävät tehtaiden lopettamisia sekä ihmisten tietämättömyyttä liiton tuomista hyödyistä. Työpaikoilla olisi varmasti tarvetta keskustella työehtosopimuksen tuomista hyödyistä työntekijöille, jotta varmistetaan järjestäytymisasteen pysyminen korkeana. Stora Enson Anjalan paperitehtaan kuituosastolla työskentelevä Arttu Nyman uskoo, että liiton järjestäytymisaste on korkea tulevaisuudessakin. Arttu ei näe syytä miksi näin ei olisi jos yleisesti asiat pysyvät edes lähellä entistä tasoa. Tästä päästäänkin sitten Paperiliiton varsinaiseen rooliin eli sopimusosapuolena toimimiseen. TES-neuvotteluiden tärkeys ja onnistuminen heijastuu suoraan nuorten näkemyksiin liiton tulevaisuudesta.
Tiedonsaanti koetaan tärkeäksi
Paperiliiton nuoret jäsenet kokevat saavansa hyvin tietoa liiton toiminnasta. Jokainen haastateltu nuori oli käynyt Paperiliiton internetsivuilla ja piti niitä kattavina sekä selkeinä. Suora sähköpostitiedotus koettiin myös hyväksi tavaksi tiedottaa suoraan jäsenille. Hieman yllättäen, myös perinteinen liiton lehti puolustaa yhä paikkaansa digitalisoituvassa viestinnässä. Nuoret kokivat lehden edelleen hyödylliseksi tietolähteeksi liiton asioissa.
Esiin nousi myös ammattiosastojen toimihenkilöiden ja luottamusmiesten rooli tiedottajina. Metsä Boardilla työskentelevä kaksikko Krista Hupanen ja Eetu Savolainen ovat yhtä mieltä siitä, että luottamusmiehet ja muut ammattiosaston edustajat ovat helposti lähestyttäviä. Heiltä saa vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. He myös pitävät hyvänä asiana, että ammattiosasto tiedottaa ajankohtaisista asioista aina tarpeen mukaan suoraan työpisteille.
Liiton tiedotusta pidetään siis riittävänä ja aktiivisena, eikä sen koeta muodostuvan uhaksi järjestäytymisasteen säilyttämisessä. Toki parannettavaa aina löytyy. Gerbaw Byman UPM Kymin tehtaalta kokee tuntevansa Paperiliiton toimintaa jo hyvin. Hän kuitenkin toivoisi liiton näkyvän vielä enemmän jäsenistölleen. Hyvä tapa ylläpitää järjestäytymisastetta onkin liiton tutuksi tekeminen jäsenille. Pienessä liitossa on tärkeää, että jäsenistön tuntee liiton toimintaa ja työntekijöitä. Näin liitto tulee helpommin lähestyttäväksi. Tähän Paperiliitto onkin lähtenyt vastaamaan järjestämällä nuorille jäsenilleen tapahtumia, joissa on sopiva sekoitus viihdettä ja asiaa. Vuoden parhaat bileet teemalla järjestetty nuorisotapahtuma on koettu nuorten keskuudessa hyväksi tavaksi lähestyä jäseniä.
Nuorissa on myös ay-liikkeen tulevaisuus
Pelkkä järjestäytymisasteen pitäminen korkealla ei kuitenkaan riitä. Toimiakseen ay-liike tarvitsee myös aktiiveja työpaikoille ja ammattiosastoihin. Vaikka Paperiliiton on vielä tällä hetkellä helppoa saada myös nuoret järjestäytymään, niin nuorten saaminen mukaan syvemmälle toimintaan onkin jo hankalampaa.
Kaikilla ei tietenkään ole paloa luottamustehtäviin, eikä tarvitsekaan olla. Mutta luottamusmiehet ja muut ay-aktiivit vanhenevat. He tarvitsevat työlleen jatkajia. Vastaus löytyykin niistä nuorista, jotka kokevat jonkin asteista kiinnostusta luottamustoimiin. Haastattelemistamme nuorista hieman yli puolet piti mahdollisena osallistua tulevaisuudessa enemmänkin ay-toimintaan. Vastuu näiden henkilöiden mukaan ottamisesta on tietenkin nykyisillä aktiiveilla. Heidän tulee rohkaista ja opastaa näitä nuoria ay-uran alkutaipaleella. Myös liiton tarjoama koulutus nousee tässä tärkeässä asiassa esille. Meidän nykyisten aktiivien pitäisi muistaa kertoa nuorille saatavissa olevasta koulutuksesta sekä korostaa koulutuksen tärkeyttä. Painottaa sitä, kuinka koulutus antaa lisää varmuutta tehtävien hoitamiseen. Kyllä Paperiliiton tulevaisuus on nuorissa.
Liitto on perustettu 1906. Ammattiosastoja 59 ja jäseniä n. 35 000, joista työmarkkinoiden käytössä on n. 15 000 (2018).
