Mielipide
Teksti: Arimo Siren
Kuva: Markku Eilola-Jokivirta
Pohjustukseksi lukijalle: Olin käynyt työsuojelun aloituskurssit Heimarissa, Postialan Unionin omien kurssien pitopaikassa. ”Viimeinen Kruunu” oli vielä Kuukauden kurssi. Päätoimittajamme Jaana Huurros on kirjoittanut hyvän kertomuksen kurssin esiintyjistä, kouluttajista ja tehtävistä.
Ei tiennyt mitä on tulossa
Suurin shokki taisi olla kk-lehden aloittaminen. Lehden toimittamista meille opetti mediameedio Pasi Salmikallio. Joskus 20 vuotta sitten liiton lehteen kirjoittaneena tuli hetkeksi turvallinen olo, kun töitä tehtiin kynällä ja paperilla. Sitten alkoi tärinät. Tietokoneohjelmia, tekstinkäsittelyä, muokkausta, kuvien siirtelyä, haastattelujen tekemistä ja…..ja…..ja.
Ensimmäisen viikon stressinpurku tapahtui kuntosalilla ja uima-altaalla. Luontopolut olivat syyshelteissä aivan mahtavat. 200 metriä Kiljavan Opiston seinästä olit kangasmaastoisessa erämaassa.
Kurssin 5 viikon tauko antoi hetken hengittää.
Mentiin epämukavuusalueelle
Toinen 2 viikon osio alkoi Tampereelta. Voionmaan Koulutuskeskuksessa Tampereen Yliopistossa. Täällä aloitimme esiintymiseen ja äännenkäyttöön perehtymisen. Meillä oli kunnia saada Jouko Turkan opeissa käyneen Pauli Porasen herättävää äänenavausta ja tekniikkaharjoituksia. Pasi Salmikallio näytti sheikkerivalttikorttinsa ja laittoi kurssilaiset kameran eteen tärisemään. Reilusti suurin apu esiintymiseen on nähdä itsensä tv-kuvassa puhumassa. Harjoitukset olivat kaikista ikävimpiä ja kaikista kehittävimpiä. Olla sitä nyt tekemättä jos on näin isoon koulutukseen päässyt. Feikkiuutisia, kuvia ja informaatiota somessa. Näitä meille avasi Johanna Junttila. Todella AVASI !!! Kuinka helppoa nykytekniikalla on sumuttaa ihmisiä netissä. Sitä käytetään todella paljon maailmassa.
Kurssin viimeiset päivät
Muistan 90-luvulla käymistäni järjestökursseista yksityiskohtia aika vähän. Tämän muistan erityisen hyvin. Taloudenhoitajan peruskurssi entisellä Pohjolan Opistolla Haukiputaalla. Kurssin vetäjä kertoi ensimmäisenä päivänä koko opetettavan materiaalin. Koko päivä meni kuin sumussa. Eihän tuosta muista mitään. Seuraavana aamuna oli selvinnyt mihin laitetaan vastattavaa ja vastaavaa. Tapa omaksua asioita on minulla ollut tällainen. Aina jälkikäteen.
Lehden valmistelua, kotailtoja, alustajia ja avointa keskustelevaa vuorovaikutusta. Kuukauden kurssi oli minulle 52 -vuotiaalle tulevalle äijänkäppänälle valtavan hieno kokemus.
