Työturvallisuuslain tarkoitus on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työtekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työtekijöiden fyysisten ja henkisen terveyden haittoja.
Teksti ja kuvat: Tony Wallenius
2000-luvun aikana työsuojelulain keskeinen lainsäädäntö on uudistettu tavoitteena kielto- ja käskynormien sijaan antaa työpaikoille vastuuta työturvallisuuden toteuttamisesta, jolloin viranomaisvalvonta ja yksityiskohtainen sääntely ovat pienemmässä roolissa.
Työturvallisuuslain katsotaan rakentuvan turvallisuusjohtamisen ajatukselle. Muutos näkyy työturvallisuuden hallinnan aikaisempaa selkeämpänä kytkemisenä työantajan velvollisuudeksi, jatkuvan työympäristön ja työolosuhteiden arvioinnin sekä kehittämisen korostumisena.
Turvallisuusjohtamisen organisoinnin osalta olennaista on toimintajärjestelmien, vastuiden ja velvollisuuksien määrittäminen sekä riittävien resurssien varaaminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Organisaatioiden on tärkeää huomioida vastuiden kohdentuminen koska entistä enemmän käytetään alihankkijoita ja toimitaan yhteisellä työpaikalla.
Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan tilannetta, jossa samalla työpaikalla työskentelee eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä tai itsenäisiä työnsuorittajia ja jossa yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa. Määräysvaltaa käyttävän työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen varmistettava, että työpaikalla muiden työnantajien työtekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet työn turvallisuuteen liittyvistä seikoista.
Yhteisellä rakennustyömaalla on työturvallisuuslaissa lisävelvollisuuksia koskien henkilötunnistetta ja luetteloa rakennustyömailla työskentelevistä. Suunnitelmissa on tämän velvollisuuden laajeneminen tulevaisuudessa myös muihin teollisuuden toimialoihin.
Jokainen työntekijä vastaa itse omasta turvallisesta työskentelystään
Suomessa oli rakennusalalla vuonna 2018 noin 198 000 työntekijää joista 22% oli ulkomaista työvoimaa. Isolla työmaalla voi helposti olla satakin työtekijää erilaisissa työtehtävissä. Turussa kerrostaloa rakentavan Pohjola Rakennus Oy:n työmaan keskivahvuus on noin 25-35 henkilöä. Pohjola Rakennus vastaa projektin johdosta ja työ toteutetaan aliurakoinnilla ja henkilöstövuokrausyritysten kautta. Tämä tuo haasteen työturvallisuudelle.
– Aamulla klo 7.15 alkaa perehdytys jokaiselle uudelle työntekijälle. He esittävät henkilökortin ja työturvallisuuskortin, joka meillä on minimivaatimuksena, sekä muut mahdolliset kortit työtehtävistä riippuen. Tietysti katsomme myös, että omat henkilösuojaimet ovat riittävät täällä työskentelyyn. Jokainen saa myös työmaakortin, josta ilmenee työmaan nimi, osoite ja kohteen avainhenkilöt sekä työmaalla käytettävä suojavarustus, kertoo työmaan työsuojelupäällikkö ja vastaava mestari Niklas Niemelä.
Perehdytyksessä käydään läpi työmaan turvallisuus- ja henkilönsuojaussäännöt, siisteys ja järjestys sekä työhön opastus. Pakollisia perushenkilösuojaimia rakennuksilla ovat suojakypärä leukahihnalla, heijastava varoitusvaatetus, suojalasit ja turvajalkineet. Lisäksi on erilaisten työtehtävien vaatimia lisäsuojaimia. Perehdytyksen merkitys korostuu nuorilla ja uusilla työntekijöillä. Siihen on myös varattava riittävästi aikaa.
– Viikoittaisen TR-mittauksen tekevät työnjohtajat torstaisin. Mittaajaa vaihdetaan joka kerta koska toinen henkilö huomaa eri asiat. TR-tason pyrimme pitämään yli 90%. Tason jäädessä tämän alle teemme uuden TR-mittauksen alkuviikosta, jolloin on korjattu edellisen mittauksen puutteet. Viikkopalavereissa ja urakoitsijapalavereissa on aina yhtenä asiakohtana työturvallisuus, toteaa Niemelä.
TR-mittari on työturvallisuuden havainnointimenetelmä, joka on yleisesti rakennusalalla käytössä eli tiedot ovat vertailtavissa maanlaajuisesti eri työmaitten kesken. Havainnointi voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla.
- Havainnoidaan koko työmaa: kunnossa/korjattavaa – menetelmällä arvioinnin kohteina olevista asioista.
- Ruutujako havainnointi: selkeä alue, jonka voi havainnoida kerrallaan, esimerkiksi huoneisto, huone, käytävä, portaikko.
Talorakennusmittarissa on kuusi erillistä kohdetta, joita tarkastellaan.
- Työskentely
- Telineet, tikkaat ja kulkusillat
- Koneet ja välineet
- Putoamissuojaus
- Sähköt ja valaistus
6a. Järjestys ja jätehuolto 6b. Pölyisyys
TR-mittari kaavakkeeseen pääset tutustumaan tästä
– Pohjala Rakennus edellyttää yhteistyökumppaneiltaan tilaajavastuun piiriin kuulumista. Tilaajavastuu.fi verkkopalvelusta näkee, onko yrityksen kaikki lakisääteiset velvollisuudet suoritettu, kuten esimerkiksi työterveyshuolto, jatkaa Niemelä
On vain kaksi vaihtoehtoa, oikea ja väärä
TR-mittarin kalibrointi on mittauksen tärkeä toimenpide. Kalibroinnilla pyritään siihen, että kaikilla toimijoilla olisi samanlaiset mittauskriteerit. Oman yrityksen sisällä ja myös eri rakennusyritysten kesken pitäisi olla yhtenevät menetelmät mittausta suorittavien kesken.
Aluetyösuojeluvaltuutettu Markku Rintala on Rakennusliike NCC:n TR-mittarin kalibroija.
– Tärkeää tässä on, että mittaaja on koulutettu tehtävään ja sen myötä ajan tasalla kaikista uusista säännöksistä ja ohjeista. Se vaatii jatkuvaa tarkkailua ja kehittämistä. Parhaiten siihen pääsee verkostoitumalla ja keskustelemalla asiasta tyyliin ”ai, teillä tehdään näin”. Esimerkiksi aluehallintoviraston järjestämä TR-mittarikoulutus on hyvä paikka. Tilaisuudessa keskustellaan eri yritysten mittaustavoista, tutustutaan uusiin tiedotteisiin ja julkaisuihin sekä tehdään työmaalla tapahtuva kalibrointi. Olennaista tässä on, että samasta mittauskohteesta voivat eri mittaajat saada hyvinkin erilaisia tuloksia. Juuri siitä tässä kalibroinnissa on kysymys – saadaan yhteneväiset menetelmät kaikille toimijoille, toteaa Rintala.
Työntekoa ja tulosta voidaan kehittää, kun TR-mittauksien tulokset eri viikoilta ja eri työmailta kerätään yhteen analysoitavaksi. Siinä voi ottaa huomioon alueelliset erot tai vuodenaikojen aiheuttamat vaihtelut. Voidaan erotella eri rakennustyylit ja tavat.
Turvataan työntekijöiden työkyky ja yrityksen häiriötön tuotanto
Urakkakohteissa yleensä aliurakoitsijana toimiva talotekniikka-alan yritys Saipu Oy:n työsuojelupäällikkö Tuukka Mutasen tehtävänkuva on hivenen toisenlainen. Toimipisteitä on kolmessa kaupungissa ja jokaisessa on työsuojeluvaltuutettu valittuna toimialoittain.
– Heidän kanssaan ja muiden työsuojelutoimikunnan henkilöiden kanssa pyritään kehittämään työsuojelun toimintaa ja ohjeistuksia työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Laaditaan toimintasuunnitelmat työsuojeluun ja käsitellään kaikki tapaturmat sekä vaaratilanteet niiden ehkäisemiseksi, kertoo työsuojelupäällikkö Tuukka Mutanen.
Rakennustyö on tunnetusti riskialtis työtapaturmille. Ollaan paljon ulkosalla töissä sään armoilla. Talvella haittaa pimeys, kylmyys, sade, pöly melu. Korkeallakin ollaan välillä.
– Jokaisesta työtapaturmasta tehdään tapahtumaselvitys millä pyritään selvittämään toimenpiteet vastaavan tapahtuman ehkäisemiseksi jatkossa ja tilastoidaan sekä tiedotetaan siitä intraan. Samoin toimitaan myös vaaratilanneselvityksen kanssa, jatkaa Mutanen.
Työsuojelupäällikön pitää tuntea työpaikan olosuhteet ja olla perehtynyt työsuojelua koskevaan lainsäädäntöön. Lisäksi tulee huolehtia yhteistoiminnan järjestämisestä ja olla yhteyksissä eri viranomaisten kanssa.
-Vastaan, että Saipu Oy:n työsuojeluelimet ovat olemassa ja toimivat. Lisäksi yritän avustaa työantajaa ja esimiehiä sekä valtuutettuja työsuojelua koskevissa kysymyksissä sekä edustaa ja ylläpitää työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa. Työmailla osallistun TR-mittauksiin ja työturvallisuuspalavereihin, toteaa Mutanen.
Työtehtäviä voi myös jakaa
Työsuojeluvaaleilla valittu työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikkansa työtekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. Valtuutetun täytyy olla perehtynyt työpaikan työmenetelmiin ja tapoihin. Työnantajan tulee myös antaa aidosti mahdollisuus hoitaa tehtävää eli antaa vapautus säännöllisestä työtehtävästä ja maksaa korvaus välttämättömästä työajan ulkopuolella hoidetusta valtuutetun tehtävästä.
Osallistuin talotekniikkayritys Amplit Oy:n työsuojeluvaltuutettu Tapani Ryypön kanssa työmaasuojeluvalvontaan Helsingissä. Kiertelimme tarkastellen työmaita. Hämmästyin työmaitten järjestyksen yleisilmeeseen. Siistejä olivat, asennustarvikkeet niille tarkoitetuissa varastokonteissa, piha-alueet järjestyksessä, sosiaalitilat puhtaat ja joissakin jopa jäähdytys.
– Kyllä me panostamme turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Minulla on 600 tuntia vuodessa ajankäyttöoikeutta valtuutetun tehtäviin. Käyn kaikilla uusilla työmaillamme tutustumassa ja sen jälkeen tarpeen mukaan. Kuulun henkilöstölehden toimitusneuvostoon. Minulla on lehdessä oma työsuojeluvaltuutetun palsta, johon kirjoitan työsuojelun yleisistä ajankohtaisista asioista. Teen kaikki tapaturmaselvitykset, vaikka tämä on kyllä työsuojelupäällikön hommaa mutta ollaan sovittu, että minä teen sen. Raportoin ja ne julkaistaan intrassa, joka on avoin kaikille työntekijöille. Intra on ehdottomasti tärkein tiedotuskanava henkilöstölle, kertoo Ryyppö.
Työsuojeluvaltuutetulla on myös paljon oikeuksia. Muun muassa kouluttautumisoikeus ja tiedonsaantioikeus. Tehtävänkuva laajenee, jos työpaikalla ei ole valittu luottamusmiestä. Silloin työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työntekijöitä työaika- ja vuosiloma-asioissa. Luottamusmiehen puuttuessa työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada myös tieto tilaajavastuulaissa tarkoitetusta sopimuksesta ja sisällöstä sekä riitatilanteessa vuokratyöntekijän työnantajalta tiedot työsuhteen ehdoista.
– Olen meidän yrityksen yhteistoimintaryhmän jäsen ja luottamusmiehen kanssa tehdään myös paljon yhteistyötä. Koen, että vaikutusmahdollisuuteni ovat hyvät. Kuulun Sähköliiton työympäristöasioiden johtokuntaan, käyn ammattioppilaitoksissa kertomassa työsuojelusta ja olen mahdollisimman aktiivinen joka puolelle. Luen ja seuraan alan lehtiä ja julkaisuja. Linkitän niitä sitten sosiaalisessa mediassa, jatkaa Ryyppö.
Sparrausta
Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät ovat lakisääteisiä. Voidaan myös palkata muita työsuojeluhenkilöitä parantamaan työturvallisuutta tarpeen mukaan. Monesti isoimmissa organisaatioissa on päätoiminen työturvallisuuspäällikkö, jonka tehtävänkuva on paljon monipuolisempi. Tehtäviä voivat olla muun muassa johdon sparraus, henkilöstön tukeminen riskien arvioimisessa, auditointi ja kaikenlaiset tutkinnat.
Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy:n työturvallisuuspäällikkö Sirpa Ek kertoo omista tehtävänkuvastaan näin:
– Toimin konsernin tytäryhtiöiden linjaorganisaation tukihenkilönä työturvallisuusasioissa. Raportoin kuukausittain yrityksen johdolle, pyrin verkostoitumaan eri turvallisuustoimijoiden kanssa, tuen ja avustan kaikin puolin henkilöstöä. Olen sellaisessa asiantuntijan roolissa.
Työmaat on saatu turvallisimmiksi esimerkiksi parantamalla putoamissuojausta. Sääntöjä ja ohjeita on kaiteille, telineille, tikkaille. Kulkureitit pidetään vapaina. Tavaran ja elementtien nostot ovat työmaan arkea, johon on laadittu selkeät ohjeet.
– Ehdottomasti merkittävin työturvallisuustekijä on TR-mittaukset. Se on kehittänyt rakennusten turvallisuutta eniten. TR-mittarin kanssa tehdään yhteistyötä muiden rakennusliikkeiden kanssa, sitä kalibroidaan ja sen pohjalta mitataan turvallisin valtakunnallinen rakennustyömaa, jatkaa Ek.
Sähköiset asioinnit ovat tulevaisuutta. E-perehdytys on käytössä jo joillakin työmailla. Sen etu on perehdytys omalla äidinkielellä ja se, että se on kaikilla samanlainen. E-perehdytyksessä kysytään perusasiat ja työmaalle tullessa on vielä työmaaperehdytys, jossa käsitellään työmaan asiat.
-On mahdollista suorittaa myös työturvallisuuskortti sähköisesti, mutta palveluntarjonta on niin runsasta ja sekavaa. Osittain tästä syystä toimin Hartelassa työturvallisuuskorttikouluttajana, sanoo Ek.
Vähäistä asbestia ei ole olemassakaan
Työsuojeluhallinnon tärkein tehtävä on valvoa työsuojelua koskevien säännösten noudattamista. Valvonta toteutetaan työpaikoilla tehtävin tarkastuksin. Muita toimenpiteitä ovat lupien myöntäminen, valvontakyselyt ja lausuntojen antaminen viranomaisille. Lisäksi pitää selvittää työtapaturmien ja ammattitautien syitä sekä toimia niiden ehkäisemiseksi. Työsuojeluhallinto suorittaa myös tuotevalvontaa ja osallistuu työrikosten käsittelyyn. Vuonna 2018 tehtiin yli 26000 työsuojelutarkastusta.
– Puhelinneuvontaan on tullut meille myös rakennusalan puhelinpäivystys, johon voivat soittaa yritykset kuin myös yksityishenkilötkin, kertoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun ylitarkastaja Anette Lehtonen.
Korjausrakentaminen lisääntyy koko ajan rakennusten vanhetessa ja käyttötarkoitusten muuttuessa. Usein modernisoidaan myös kojeita ja laitteistoja. Korjaus vaatii usein vanhojen rakenteiden purkua. Ennen vuotta 1994 rakennetuissa rakennuksissa asbestia on käytetty rakennusaineena hyvän lämmöneristävyyden, vetolujuuden ja koossapysymisen takia. Asbestia työstettäessä siitä vapautuu asbestikuituja ilmaan. Kuidut ovat biologisesti liukenemattomia, eivätkä siis poistu kehon normaalien suojamekanismien avulla. Näin ollen se ei ole pelkästään rakennuksilla olevien työntekijöiden vaan koko ympäristön ongelma. Vaaran todentamiseksi tehdään asbestikartoitus.
– Asbestipurku-urakoitsijan tulee laatia asbestipurkusuunnitelma ja toimittaa se aluehallintovirastolle seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Ongelmana on usein, että urakoitsija haluaisi aloittaa työnsä välittömästi. Purkusuunnitelmassa tulee ilmetä, miten hanke toteutetaan ja mitä käsittelymenetelmää tullaan käyttämään. Kuten myös miten toteutetaan asbestijätteiden pakkaus ja välivarastointi, jatkaa Lehtonen.
Suomen edellinen hallitus oli maakunta- ja soteuudistuksen myötä valmistelemassa uutta valtion lupa- valvontavirasto Luovaa. Siinä muun muassa aluehallintovirasto olisi lopettanut toimintansa. Nähtäväksi jää, jatkaako uusi hallitus uuden viraston valmistelua. Paljon pohjatyötä on joka tapauksessa jo tehty.
– Kokonaisarkkitehtuurityötä on tehty, kuvattu rakenneuudistuksia ja toimintaprosesseja. Tarkastajan työ ei käytännössä olisi juuri muuttunut, mutta työsuojelun eri vastuualueista olisi todennäköisesti tullut yksi suuri vastuualue, kertoo Lehtonen.
Työturvallisuuskortti – työturvallisuus yhteisellä työpaikalla
Työturvallisuuskeskuksella on myös merkittävä osuus työsuojeluyhteisössä. Se tarjoaa tietoa, koulutusta ja välineitä turvallisen sekä terveellisten työolojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Turvallisuus yhteisellä työpaikalla edellyttää yritysten välistä toimivaa yhteistyötä. Työturvallisuuskorttikäytännön yhtenä tavoitteena on juuri parantaa tätä yritysten välistä työsuojeluyhteistoimintaa. Lisäksi sen tarkoitus on herättää kiinnostusta ja motivaatiota oman henkilöstön työturvallisuusosaamiseen ja pyrkiä vähentämään työtapaturmia sekä vaaratilanteita. Korttikoulutus antaa perustiedot työympäristön vaaroista ja työsuojelusta yhteisellä työpaikalla.
Työturvallisuuskortti otettiin käyttöön laajamittaisesti vuoden 2003 alusta. Kortti on henkilökohtainen ja se on voimassa viisi vuotta. Työturvallisuuskeskus pitää rekisteriä koulutuksen suorittaneista henkilöistä ja ylläpitää myös rekisteriä yrityksen työsuojeluhenkilöiden valinnoista.
Työturvallisuuskeskuksen hallituksen alaisissa työalatoimikunnissa on edustettuina kunkin toimialan työnantajatoimihenkilö- ja työntekijäammattiliitot. Eri työalatoimikunnat pyrkivät edistää oman alansa työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä.
