Työelämätoimikunnat ja ammatillisen koulutuksen uudistukset
Teksti: Petri Pasanen
Kuvat: Jani Virtanen, Opetushallitus ja Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ammatillisen koulutuksen uudistus opetusministeriön mukaan: Hallituksen vuoden 2015 strategisen hallitusohjelman toimintasuunnitelman mukaisesti ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. Suunnitelma on vuoden 2019 aikana täysin toiminnassa.
Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi 2015 hallituksen kärkihankkeista. Siinä uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa, joka osaltaan tuo tarvetta muutoksille.
Oleellisimmat muuttuvat asiat:
Yksi lainsäädäntö nuorille ja aikuisille
Yksi järjestämislupa ja rahoitusjärjestelmä
Tutkinnot ja koulutuksen perusteet sekä todistukset uusiutuvat
Näyttö- ja tutkintotoimikunnat lakkaavat, työelämätoimikunnat tulevat
Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) korvaa HOPS:n, HOJKS:n ja henkilökohtaistamissuunnitelman
Koulutussopimus korvaa entisen työssä oppimisen sopimuksen
Työpaikalla tapahtuva oppiminen voi olla myös oppisopimusta, jolloin se perustuu työsopimukseen
Tutkintomaksut poistuvat
Koulutus- ja nuorisotakuu säilyvät
Todellisuus näyttää toiselta
Kun ammatillisten koulutuslaitosten rahoitusta on vähennetty vuosien 2013-2017 aikana ja siitä johtuen opettajien määrää on vähennetty, ei opettajilla ole aikaa perehtyä yksittäisen opiskelijan opintosuunnitelman toteuttamiseen, joka on reformin yksi päätavoite.
Työssä oppimista on siirretty työpaikoille, jolloin opetus siirtyy yrittäjille ja työpaikkaohjaajille eli työntekijöille. Opetus on erilaatuista eri paikoissa. Opiskelijoiden lähettäminen työpaikoille työtä oppimaan vailla ammattinsa perustietoja ei ole kenenkään etujen mukaista. Ei työnantajan eikä työpaikkaohjaajien ja kaikista eniten siitä kärsii itse opiskelija. Opiskelijan pitäisi myös saada koulusta perustiedot turvallisen työn tekemiseen.
On vaikea kuvitella yritysten haluavan kouluttaa työpaikoilla työtekijöidensä johdolla oppilaitoksien oppilaita varsinaisen liiketoiminnan ohella. Siitä on jo olemassa kokemuksia, ettei työpaikoilla ole valmiuksia oppilaan työpaikkaohjaukseen sinä muodossa, että se valmistaisi opiskelijan ammattiinsa.
Opiskelijan arvioita ammatillisesta koulutuksesta
Keväällä 2017 opiskelunsa aloittanut Roni arvioi valmistuvansa toukokuussa 2020 ja luottaa olevansa valmis ammattiinsa silloin.
– Opetuksen määrää voisi lisätä jonkin verran ja laatuun pitäisi kanssa tehdä pieni parannus, minkä olen huomannut koulussani tämän kahden vuoden aikana, joten opetusta voisi kyllä parantaa. Koulussa ei ole varsinaisesti tehty henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, mutta ollaan käyty HOPS keskusteluita, missä ollaan puhuttu opiskelun etenemisestä.
Roni on osallistunut 2 kuukauden pituiseen työharjoitteluun ja harjoittelupaikkansa hän hankki itse soittelemalla lähistön sähköasennusliikkeisiin.
– Työharjoittelupaikan työnohjaajaa ei ainakaan mainittu, vaan kerrottiin, että jos tarvitsen jossain apua, niin voin kysäistä keneltä vaan työntekijältä ja taisin minä muutaman kerran kysäistä jos en ymmärtänyt jotain. Opettajani kävi työharjoittelujakson aikana kerran työmaalla puhumassa työnantajan ja minun kanssani, miten on pärjännyt ja minkälaista työtä tehnyt ja millainen työnlaatu on ollu. Kyllä minä uskon, että olen valmis työmaalle koulun jälkeen, kuhan saan riittävästi opastusta työmaalla.
Toimikunta ja toimintatavat
Opetushallitus nimesi ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle 39 toimikuntaan 328 jäsentä. Säännösten mukaan toimikunnissa saa olla enintään 9 jäsentä, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä, opetusalaa sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia, jos itsenäinen ammatinharjoittaminen on kyseseisellä toimialalla merkittävää. Toimikuntien työtä tukee sihteeristö, joka toimii opetushallituksessa.
Työelämätoimikuntatyön perustana ovat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja asetuksen säädökset ja niiden nojalla annetut Opetushallituksen määräykset ja ohjeet. Lisäksi työtä ohjaavat hallintolaki ja laki viranomaisen toiminnasta julkisuudessa.
Järjestäytymiskokouksessa valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja työelämän edustajista, jotka ensisijaisesti edustavat toimikuntaa. Toimikunnat voivat kuulla tarvittaessa asiantuntijoita ja pyytää tarvittaessa opetushallitusta nimeämään pysyvän asiantuntijan, jos toimikunnalta puuttuu sen toimialaan keskeisesti kuuluvaa asiantuntemusta. Toimikunnan työtä tukee Opetushallituksen yhteydessä toimiva sihteeristö, joka varmistaa yhtenäiset menettelytavat mm. arvioinninoikaisuissa, vierailukäynneissä ja lausuntomenettelyissä. Työelämäntoimikunnat suunnittelevat toimintansa sille kuuluvien tehtävien ja Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti. Toiminnan tavoitteet, toimintatavat ja aikataulut kirjataan toimikunnan toimintasuunnitelmaan, joka ohjaa käytännön työskentelyä.
Kukin toimikunnan jäsen edustaa toimikuntansa työssä omaa laissa määrättyä ryhmäänsä (työnantajat, työntekijät, opetusala, itsenäiset ammatinharjoittajat) ei omaa työnantajaa tai järjestöään.
Näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadunvarmistus
Työelämätoimikunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa, että opiskelijat saavat laadukasta opetusta ja että näytöt suoritetaan toteutussuunnitelman mukaisesti. Työelämätoimikunnat valvovat laatua ensisijaisesti valtakunnallisen seuranta-, palaute- arviointitiedon pohjalta.
Seurantakäynnit tehdään perustellusti
Osana laadunvarmistustyötä tehdään vierailukäyntejä näyttöympäristöihin, jotka perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriöön tulleeseen pyyntöön, palaute-, seuranta-, ja arviointitietoon tai riskiperusteisuuteen. Käynneillä näyttöympäristöissä, jotka pääsääntöisesti sijaitsevat työpaikoilla tai perustelluista syistä esim. oppilaitoksissa, varmistetaan että näytöt toteutetaan ja opiskelijan osaaminen arvioidaan ammatillista koulutusta ohjaavan lainsäädännön, tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän tutkinnoittain eriytyvän osaamisen arvioinnin toteutumissuunnitelman mukaisesti. Toimikunnat arvioivat järjestäjien ja arvioijien toimintaa, ei yksittäisen opiskelijan osaamista.
Vierailukäynnin jälkeen valmistetaan raportti, jonka toimikunta käsittelee kokouksessaan, jonka jälkeen se lähetetään tiedoksi järjestäjälle. Mikäli ilmenee vakavia puutteita järjestäjän toiminnassa, annetaan järjestäjälle mahdollisuus vastineeseen ennen kuin raportti lähetetään tiedoksi opetushallitukseen ja mahdollisia toimenpiteitä varten opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Vuosittainen laadunvarmistusraportti
Työelämäntoimikunta kokoaa valtakunnallisen seuranta-, palaute- ja arviointitiedon tulokset ja vierailukäynneillä tehdyt havaintonsa sekä hyvät käytännöt toimialansa näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadusta vuotuiseen laadunvarmistusraporttiinsa, joka toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön, joka hyväksymisen jälkeen julkaistaan myös työelämätoimikuntien verkkosivuilla.
Oikaisupyyntöjen käsittely
Tutkintokoulutuksen opiskelija voi pyytää asianomaiselta työelämätoimikunnalta kirjallisesti oikaisua arvioijan tekemään arvioinnin tarkastamista koskevaan päätökseen. Oikaisua voi pyytää ainoastaan tutkinnonosan arvosanasta, pyyntö pitää aina perustella ja opiskelijan on pyydettävä oikaisua 14 vuorokauden kuluessa arvioinnin tarkistamista koskevan tiedonsaannin päätöksestä. Jos arviointi on virheellinen, työelämätoimikunta voi määrätä uuden arvioinnin ja perustellusta syystä edellyttää järjestäjää asettamaan uudet arvioijat joka annetaan tiedoksi koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle.
Rahoituksen säästöt vesittivät reformin
Ammatillisen koulutuksen reformi on iso uudistus suomalaisessa koulutushistoriassa ja sen sisällä siis toimivat myös työelämätoimikunnat. Toimikunnat eivät näy kenenkään jokapäiväisessä elämässä. Toimikuntiin tutustuvat oppilaitokset opetuslupia hakiessaan ja laadunvalvonnassa, opiskelijat oikaisupyyntöjä tehdessään ja laadunvalvonnassa. Työnantajapuolen kiinnekohdat toimikuntiin jäävät vähäisiksi.
Laadunvarmistus on tärkein tehtävä työelämätoimikunnassa, koska se antaa opiskelijoille tasavertaisen mahdollisuuden valmistua samanlaisilla kriteereillä missä päin Suomea tahansa.
Reformin tullessa käyttöön oli työnantajilla huoli, miten työpaikoilla lisääntyvä opetus toteutetaan oppilaitosten kanssa yhteistyössä, vaikka työnantajalla olisi mahdollisuus pidempien koulutusjaksojen kanssa etsiä itselleen kyvykkäimmät opiskelijat ja näin mahdollistaa osaavampien työntekijöiden saanti itselleen tulevaisuudessa. Silti asiaan ei ole tehty isoja satsauksia. Onko koulutettu työpaikkaohjaajia, onko tarvetta järjestää työpaikkakohtaista koulutusta, onko ohjaajalle annettu mahdollisuus käyttää aikaa ohjaajan työhön ja saako opiskelija vaikuttaa, mitä työharjoitteita saa tehdä. Hyviä kysymyksiä, sillä kun opiskelija saapuu työpaikalle ohjaukseen, hänellä pitää olla koulutettu ohjaaja ja näin ei aina ole.
Yksilön kehittäminen omilla vahvuuksilla ei saa jättää varjoon niitä, jotka tarvitsevat enemmän aikaa oppimiseen ja niitä joilla on tarve saada erityisopetusta.
Opiskelijoiden huoli koulussa tapahtuvasta vähentyvästä ja vähemmän motivoivasta opetuksesta tuntuu olevan aiheellinen. Asia on tiedossa ja sen tuomista huolista on keskusteltu laajalti opettajien keskuudessa. Uuden hallituksen lupaama lisärahoitus ja opettajamäärien lisäykset tulevat oppilaitoksille tarpeeseen. Lähivuosina selviää, riittääkö 235 miljoonan euron lisärahoitus vuosille 2020-2023 korjaamaan puutteet.
https://www.erjasandberg.eu/opetus/suurin-haaste-ammatillisessa-koulutuksessa/
Työelämätoimikuntien tehtävät
Laadunvarmistus: Työelämätoimikunnat osallistuvat näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistukseen. Toimikunnat toimittavat tiedot laadunvarmistuksessa havaitsemistaan puutteista opetus- ja kulttuuriministeriölle mahdollisia toimenpiteitä varten. Toimikunnat antavat pyynnöstä lausuntoja koulutuksen järjestäjäkohtaisesti tutkinnoittain eriytyvistä osaamisen arvioinnin toteutumissuunnitelmista opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausuntomenettelyllä on tarkoitus varmistaa, että työ- ja elinkeinoelämä sekä opiskelijat voivat luottaa näyttöjen kautta tapahtuvaan osaamisen arviointiin ja myönnettävien tutkintojen laatuun, sekä turvata tutkintoa suorittavien yhdenvertainen asema riippumatta siitä , missä osaaminen osoitetaan ja arvioidaan.
Toiminnan kehittäminen: Työelämätoimikunnat osallistuvat ammatillisen ammatilliseen koulutuksen tutkintorakenteen sekä ammatillisten tutkintojen ja niiden perusteiden kehittämiseen yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen kanssa, tekemällä aloitteita toimialansa tutkintorakenteen tai tutkintojen perusteiden kehittämiseksi ja antamalla lausuntoja toimialansa tutkintoja koskevasta tutkintorakenteen muutosesityksestä sekä tutkinnon perusteluluonnoksesta. Kehittämisehdotukset perustuvat näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadunvarmistamisen seurannan kautta saatuun palautteeseen tutkintorakenteeseen ja tutkintojen perusteiden toimivuudesta käytännössä tai toimikunnan jäsenten näkemyksiin työelämän muuttuvista tarpeista. Toimikunnat eivät kuitenkaan tee osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia.
Työelämätoimikunnat osallistuvat tutkinnonperusteiden kehittämiseen vuoropuhelulla yhdessä opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa jo tutkintojen perusteiden suunnitteluvaiheessa. Samalla sovitaan myös tavoista miten toimikunta osallistuu perustetyöhön tai kommentoi perusteiden luonnoksia ennen lausuntovaihetta. Halutessaan toimikunta voi osallistua oman toimialansa tutkintojen perusteiden toimeenpanon seurantaan, jos se tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön tai opetushallituksen pyynnöstä.
Oikaisupyyntöjen käsittely: Työelämätoimikunnat käsitelevät ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 55§:ssä tarkoitetut tutkintokoulutuksen opiskelijan osaamisen arviointia koskevat oikaisupyynnöt omalla toimialallaan.
Jokainen toimikunnan jäsen on oman alansa ammattilainen työelämän, koulutuksen tai työnantajan edustajana, jolloin oikaisupyyntöihin tulee näkemystä useasta näkökulmasta jolloin oppilas saa mahdollisimman realistisen palautteen oikaisupyyntöönsä.