Teksti: Jaana Alajoki
Kuva: Saara Nieminen
YTK eli yleinen työttömyyskassa oli aiemmin Yksitysalojen työttömyyskassa, ns Loimaan kassa.
YTK on perustettu 1991, sen perusti kymmenen yksityisillä työaloilla työskentelevää toimihenkilöä ja työntekijää. Alussa jäseneksi pääsi jokainen Suomessa asuva ja palkkatyötä tekevä alle 65-vuotias toimihenkilö ja työntekijä, joka työskenteli yksityisellä työalalla. Jäsenrajausta on kassan toiminnan aikana laajennettu ja nyt kassan jäseneksi pääsee jokainen Suomessa asuva ja palkkatyötä tekevä toimihenkilö tai työntekijä, mikä tarkoittaa että myös julkisen sektorin työntekijät pääsevät jäseniksi. Rajauksen myötä nimi on nykyään Yleinen työttömyyskassa.
Vuonna 2017 YTK:n mukaan jäseniä on lähes 400 000
Näin itse luottamusmiehenä ja ammattiliiton edustajana en näe YTK:ta muuta kuin työttömyyspäivärahan maksajana. Tutustuessani netissä YTK:n sivuille, kysymyksiini olisi vastannut virtuaali avustaja Iiris chatissa. Oman liittoni sivulta löydän yhteystiedot ja puhelin numerot oikealle henkilöille, joihin voin suoraa ottaa kontaktia halutessani ja taidan olla sen verran vanhan ajan tyyppi, että haluan henkilökohtaista palvelua.
Netissä seurasin keskustelua, joka oli puolesta ja vastaan. Sen keskustelusta havaitsin, että YTK:ssa ei osata vastata jäsenten esittämiin kysymyksiin liittyen työttömyysturvaan tai lakiturvaan. Oletettiin, ettei henkilökuntaa ole koulutettu tarpeeksi. Näitä nettikeskusteluja on paljon ja niistä huokuu tyytymättömyys.
Yleistä työttömyyskassaa voi siis verrata vakuutusyhtiöön, otetaan vakuutus työttömyyden varalle. YTK on laajentanut palvelutarjontaansa ja nykyisin sieltä voi myös saada lainopillista neuvontaa pientä lisäkorvausta vastaan. Ongelmana on vaan se, että sieltä annetaan ohjeita pelkästään, eivät ole vastuussa mistään. Liitot antavat neuvontaa ja myös hoitavat asiat loppuun saakka, jos tarve vaatii. Jäsenellä tällöin ei ole pelkoa siitä, kuinka asia päättyy. Ei ole siis riskiä siitä, mikäli häviää jutun oikeudessa, joutuisi maksumieheksi. YTK toimii siten, että annetaan neuvoja, mutta kuitenkin asiakas kantaa vastuun.
Monet työnantajat perivät liittojen jäsenmaksut palkasta. Tämä on ammattiyhdistysliikkeelle etu, muuten monelta voisi maksut jäädä maksamatta. Liittojen jäsenmaksut ovat suurelta osin prosenttiperusteisia, kun taas YTK jäsenmaksu on kiinteä vuosimaksu. Tällä hetkellä monet pienet työnantajat markkinoivat YTK jäsenyyttä ja osa lupaa jopa maksaa sen työntekijöiden puolesta. Onko tämä pitkänäköistä toimintaa? Suomi on kuitenkin sopimusyhteiskunta ja Suomi tarvitsee säännöt toimiakseen myös tulevaisuudessa samalla lailla. Liitot solmivat työehtosopimukset, jotka ovat perusteena tasavertaisille työmarkkinoille. Mikäli YTK jäsenmäärä kasvaa entisestään, tällainen sopimuskulttuuri romuttuu ja tulee kahden kerroksen työmarkkinat. Minun mielestä se ei ole hyvä asia. Suuret työpaikat pärjäävät ja pienet ovat pulassa.
Tällä hetkellä valtakunnassa käydään taistelua irtisanomissuojan heikennystä vastaan. Ammattiliitot ovat ottaneet järeät aseet käyttöön, mm poliittiset mielenilmaisut. Mediassa on käyty kiivasta keskustelua siitä, pitäisikö poliittiset mielenilmaisut kieltää. Keskustelua käydään myös siitä, onko liitoilla oikeus estää liittoon kuulumattomien tulo työmaille poliittisten mielenilmaisujen aikana. Kysymys on nyt kuitenkin siitä, että ammattiyhdistysliike puolustaa työntekijöiden etuja. Tässä taistelussa ei erikseen mietitä liittoon kuuluvien etuja vaan kaikkien työntekijöiden etua eli ajetaan myös liittoon kuulumattomien etuja.
Mikäli ”Loimaan Kassalaisten” määrä kasvaa edelleen, niin se on uhkana koko Suomen työmarkkinoille. Mielestäni on kuitenkin parempi laiha sopu kuin lihava riita. Menneinä vuosina kuitenkin ollaan sovittu maltillisista palkkaratkaisuista, millä on ollut positiivinen vaikutus Suomen kilpailukyvylle ja työllisyydelle.
Pidetään liittojen liput liehumassa.
